Apua, haastattelu! Tässä 8 askelta, joilla onnistut mediassa
Mediaviestinnässä onnistuminen ei ole mikään geneettinen ominaisuus vaan opittu taito. Tässä kahdeksan nyrkkisääntöä, joista kannattaa aloittaa.
Perinteinen media on näköalapaikka, jolla voi olla valtava vaikutus ohjelmistoyrityksen menestykseen tai alamäkeen. Kasvuhakuisella teknologiayrityksellä pitäisikin olla suunnitelma siitä, kuka antaa mediaan lausuntoja ja missä tilanteissa. Yhtä tärkeää on varmistaa, että lausunnonantaja onnistuu tehtävässään. Tässä kahdeksan vinkkiä, joiden avulla yrityksen edustaja voi valmistautua kohtaamiseen toimittajan kanssa.
Moni ohjelmistoyritys haluaa näkyvyyttä perinteisessä mediassa, sillä sijoittajat ja potentiaaliset työntekijät luottavat journalismiin lujemmin kuin somen ja hakukoneiden tarjoamiin tietoihin tai yritysten omaan viestintään.
Tutkimusten mukaan suomalaisten luottamus journalismiin on viime vuosina vain vahvistunut entisestään. Media myös tavoittaa moninkertaisesti suuremman yleisön kuin yrityksen omat kanavat.
Yrityksen lausunnonantajan, spokespersonin, tehtävä on tuhannen taalan paikka, sillä hän on se, joka antaa kasvot yritykselle. Hänen on mahdollista muuttaa yritys yleisön silmissä ”siitä” ”meiksi”.
Mediaviestinnässä onnistuminen ei ole mikään geneettinen ominaisuus vaan opittu taito. Miten uskottavuutta voi rakentaa? Tässä kahdeksan nyrkkisääntöä, joista kannattaa aloittaa.
Suomessa toimittajien toimintaa ohjaa Journalistin ohjeet, alan oma eettinen ohjeistus, jonka tavoite on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä ja edistää ammattieettistä keskustelua.
Journalistin ohjeiden lisäksi median toiminnan taustalla vaikuttavat uutiskriteerit, jotka liittyvät siihen, mistä aiheista media tekee uutisia.
Ennen kuin yrityksenne edustaja alkaa antamaan haastatteluja mediaan, näihin median toiminnan peruslähtökohtiin on syytä tutustua mediaviestinnän ammattilaisen kanssa.
Suurin osa suomalaisista journalisteista tekee juttunsa yleislukijalle, sillä maassamme on varsinaisia erikoismedioita kovin vähän.
Jotta yrityksenne viesti on kiinnostava tavalliselle tallaajalle, yrityksenne edustajan on puhuttava yleiskieltä. Sitä slangia, jota teknologiayrityksissä pidetään itsestään selvänä, ei käytetä yleisesti muualla!
Myös suurin osa toimittajista ei ole ohjelmistoalan asiantuntijoita, joten hekin arvostavat selkokieltä.
Yrityksenne lausunnonantajan ei siis tarvitse eikä kannata “puhua koodia”. Selkeä, kirkas yleiskieli puhuttelee yleisöä, kun taas alan erikoissanaston käyttäminen vieraannuttaa ihmisiä ja hämärtää yrityksenne viestin.
Jos haluatte mediaan, varmistakaa, että yrityksenne edustajan saa helposti kiinni. Median yhteyshenkilön yhteystiedot verkkosivuilla on perusasia, jota ei kannata väheksyä.
Samoin, kun pääsette yhteistyöhön toimittajan kanssa ja teiltä pyydetään tietoja juttua varten, pyytäkää toimittajalta tietojen toivottu toimitusaikataulu ja sitoutukaa pitämään siitä kiinni.
Jotta henkilön on mahdollista edustaa yritystään mediassa, hänen täytyy tuntea yritys ja sen toimiala kattavasti. Tällaiset perustiedot ovat kuitenkin vain itsestään selvä lähtökohta.
Perusfaktojen lisäksi lausunnonantajan on osattava tehdä johtopäätöksiä, analysoida kokonaisuuksia, osoittaa asiayhteyksiä, kertoa esimerkkejä ja inspiroida vastaanottaja nasevilla näkemyksillä.
Vaikka yrityksenne lausunnonantaja toimii organisaationne virallisena edustajana, ei hänen tarvitse eikä kannata olla mikään robotti.
Inhimillisten tunteiden osoittaminen, oli sitten kyseessä, huumori, innostus tai myötätunto ihmisiä kohtaan, antaa yrityksellenne helposti lähestyttävät kasvot.
Mediassa esiintyminen on esiintymistä siinä missä muukin – vain tavallista vaikutusvaltaisemmalle yleisölle. Jotta yrityksenne edustaja onnistuu haastattelutilanteessa, hänen on hiottava säännöllisesti esiintymis- ja viestintätaitojaan.
Parhaimmillaan mediaviestintävalmennus on mahdollisuus, jossa osallistujat saavat avointa palautetta toisiltaan, rakentavat keskinäistä luottamusta ja laajentavat ammatillista mukavuusaluettaan.
Osa median yleisön arvostamista on huolellinen valmistautuminen haastattelutilanteeseen. Yrityksenne edustaja voi pyytää ennakkoon tiedoksi haastattelun teemat tai kysymyksiä, mutta kannattaa varautua siihen, että ennakkokysymysten lisäksi toimittaja kysyy muutakin, mitä tilanteessa nousee esiin.
Jos toimittaja kysyy jotain, johon edustajanne ei ole valmistautunut, on täysin hyväksyttävää sanoa: ”En tiedä, mutta voin selvittää asia ja palata asiaan”. Tässä tapauksessa kannattaa varmistaa, että haastateltavanne todella tekee niin.
Aina haastattelu ei mene putkeen, vaikka haastateltava olisi valmistautunut kuinka hyvin. Siihen ei maailma, eikä yrityksenne julkisuuskuva, kaadu.
Jokainen kohtaaminen median kanssa on mahdollisuus oppia. Jälkikäteen voitte arvioida yhdessä rakentavasti, missä edustajanne onnistui, missä tiimillänne on kehitettävää ja mitä voisitte jatkossa tehdä toisin.
Aino Pajukangas on viestintäyrittäjä, joka on yli 20-vuotisen uransa varrella työskennellyt suomalaisen yrityselämän näköalapaikoilla toimittajana, tiedottajana sekä viestinnän johtotehtävissä valtakunnallisissa, monikansallisissa ja paikallisissa yrityksissä.
Asiakkaat yleensä kääntyvät Ainon puoleen, jos he eivät saa sidosryhmiään ymmärtämään tuottamaansa arvoa eli heidän viestinsä kaipaa kirkastamista, jos he eivät ehdi tai osaa itse tuottaa tehokasta sisältöä verkkosivuille tai somekanaviin, kun he tarvitsevat apua ja ohjausta somen, erityisesti LinkedInin, käytössä tai jos he haluavat saada viestinsä esiin journalistisessa mediassa.
Vapaa-aikanaan Aino kirjoittaa esikoiskirjaansa, treenaa salilla, kuuntelee äänikirjoja sekä samoilee koiransa kanssa luonnossa.
Viestintätoimisto Aivela on Software Finlandin kumppani.
