Digi on pahis | IT-alalla ratkottava myös kestävän kehityksen haasteita
Tietotekniikan ammattilaiset tärkeässä roolissa kestävän digikehityksen haasteissa; energiatehokkuus, vihreä koodaus ja kiertotalous keskiössä.
Vuosittain Tekniikan akateemisten liitto TEK tekee kyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille yhdessä tekniikan yliopistojen kanssa. Kuluvana vuonna tarkasteltiin muun muassa kestävään kehitykseen liittyvää osaamista. Tiedossa on, että yliopistot ovat tehneet paljon työtä koulutuksen kehittämiseksi myös tämän avainkompetenssin osalta.
Nyt kuitenkin juuri tietotekniikan opiskelijat kaikkien eri tekniikan alojen opiskelijoista pitävät kestävään kehitykseen liittyviä oppeja vähiten tärkeinä jatkon kannalta. Koska vastavalmistuneet edustavat usein ennakkoluulotonta maailmankuvaa, jää pohdittavaksi se, miten ovatko tietotekniikan ammattilaiset riittävän leveällä rintamalla mukana ratkomassa pallomme riittävyyden haasteita.
Kun lähdetään miettimään koko digitalisaation hiilijalanjälkeä, pohdinta pitäisi varmaankin aloittaa ensin sähköstä, minkä väristä sähköä digilaitteet käyttävätkään. Ranskalaisen hiilen siirtymään keskittyvän The Shift Project – ajatuspajan mukaan digitaalisten teknologioiden energiankulutus on noussut 37 % vuodesta 2010, vaikka samanaikaisesti teknologiat ovat kehittyneet valtavasti resurssiniukkuuttaan.
Ja sen jälkeen siirrytään tarkastelemaan laitteita – mitkä ovat niiden valmistusprosessit, elinkaarimallit, kuljetusratkaisut jne. Entä missä osissa laitteita on jo koostumuksessa mukana kertaalleen käytettyä, ja mitä kuuluu niille aina huonoa omaatuntoa aiheuttaville harvinaisille maametalleille.
”Urban mining” -ajattelussa yhteiskunta nähdään louhoksena, jossa kaikki tarvittava metalli on jo olemassa. Jotta käyttäisimme vastuullisesti esim. matkapuhelimiamme, tulisi meidän käyttää niitä n. 200 vuotta. EU:n right to repair – laki mahdollistaa onnistuessaan haastaa kertakäyttökulttuuria ja kiihdyttää kiertotaloutta.
Siirryttäessä laitteista softaan: ohjelmointityö tehdään pilvessä, datakeskusten energiasyöppöyteen on jo havahduttu aina niin pitkälle, että pohjoismainen viileys on houkuttanut digijättejä tännekin. SaaS – liiketoimintamallina on poikinut uudelleenajattelua muillekin aloille, ja asioiden palvelullistumista on perusteltu myös sillä, että se kuluttaisi maapalloamme vähemmän. Mutta tuotakin pohdintaa kannattaa tarkistaa tapauskohtaisesti.
Ohjelmistojen käyttö kuluttaa energiaa, ja koodirivin määrä ainakin osittain korreloi siihen. Ohjelmointiammattilaisten keskuudessa ollaan jo pitkään puhuttu vihreästä koodauksesta, pyrkimystä tuottaa sellaisia ohjelmointiratkaisuja, jotka vaativat vähemmän tallennustilaa, vähemmän laskentaa ja vähemmän tiedonsiirtoa.
BBC on kertonut, että laitteidemme, internetin ja näitä tukevien järjestelmien hiilijalanjälki oli vuonna 2019 3,7 % globaaleista kasvihuonepäästöistä. Näiden päästöjen on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä.
Digitalisaatio ui trendeissä vastavirtaan – kun muut ihmisen toiminnan osa-alueet ovat päässeet tai pääsemässä päästöjen osalta alenevaan trendiin, digitalisaation kuorma maapallolle lisääntyy. Ja todettakoon, että jo vuonna 2008 maailmanlaajuinen internetin käyttö vastasi 2 % maapallon hiilidioksidipäästöistä ohittaen kansainvälisen ilmailun tässä kyseenalaisessa kilpailussa.
Tiedossa on myös se, miten paljon kryptovaluuttojen louhinta, varsinkin ensimmäisen sukupolven valuuttojen, tarvitsee energiaa päivässä. Tästä kertoo mm. CBECI – Cambridge Bitcoin Electricity Consumption Index.
Ilon aiheitakin löytyy. Esimerkiksi Suomessa kehitetään elektroniikkaa biomateriaaleista ja mikroprosessoreiden tehokkuutta moninkertaistetaan laskemalla samalla merkitsevästi energiankulutusta. Energian varastointiteknologiat kehittyvät huimaa vauhtia meillä ja muualla, ja harvinaisten maametallien esiintyminen epätasaisesti maaperässämme kannustaa niitä, jotka kärsivät niukkuudesta, innovoimaan.
Digi mahdollistaa paljon – resurssien optimointia, koneoppimista, sivuvirtojen ja kiertotalouden datan jakoa ja niitä sovelluksia, jotka tuuppaavat meitä huomaamattamme ympäristöystävällisempiin meemeihin, koska kulutustottumuksiamme emme hevillä muuta. Ei siis ole ilmastoratkaisua ilman digitalisaatiota, mutta digi itsessäänkin tulee olla hyviksien puolella.
🔗 Ilmoittaudu 12.10. klo 9-10 järjestettävään studiotilaisuuteen, jossa kuulet minkälaisia rahoitusmahdollisuuksia Ilmastorahasto voi tarjota: https://softwarefinland.fi/tapahtumat/kaapataan-ilmastomuutos-koodilla/
Kokenut liiketoiminnan kehittämisen ammattilainen ja hallituksen jäsen, jolla on näyttöä työskentelystä teknologia-alalla. Osaamista tekoälyssä, alustataloudessa ja -strategiassa, kestävyydessä ja kuluttajien cleantech-ratkaisuissa, kiertotaloudessa, joukkoistamisessa, IT-strategiassa sekä mobiilisovelluksissa.
