Kyky ymmärtää ihmisten tunteiden vaikutusta työntekoon ja työyhteisöön on muodostumassa keskeiseksi taidoksi nykyajan johtajille. Tunnejohtaminen on vuorovaikutusta. Se ei siis ole synnynnäinen lahjakkuus, vaan se on taito, jota voi kehittää ja oppia.
Se vaatii johtajalta kykyä asettua toisen ihmisen asemaan, kuunnella ja osoittaa empatiaa. Johtajan on ymmärrettävä, että jokaisella työntekijällä on omat tunteensa ja tarpeensa, ja näiden huomioiminen voi johtaa parempiin tuloksiin.
Otsikko on lainaus Oulun Yliopiston rehtorin aikoinaan pitämästä puheesta, joka liittyi kouluvuoden aloitukseen. Humoristinen heitto ehdottomasti, mutta jokaisessa vitsissä piilee pieni pala totuutta.
On totta, että teknologiayrityksissä tekninen osaaminen on ensiarvoisen tärkeää menestyksen kannalta. Kuitenkin, kun tarkastellaan työntekijöiden hyvinvointia ja organisaation tehokkuutta kokonaisuutena, tunnejohtamisen merkitys korostuu. Johtajan kyky ymmärtää ja ottaa huomioon ihmisten tunteet ja tarpeet voi vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden sitoutumiseen, motivaatioon ja tuottavuuteen.
Olen itse aiemmin urallani toiminut johtajana kasvatusalan järjestöissä lähes vuosikymmenen ja tuo aika on avannut silmiäni tunnejohtajuuden tärkeydelle. Kasvatusalalla korostuu ihmisten välinen vuorovaikutus, empatia ja yhteistyö, mikä tekee humanisteista erinomaisia johtajia. Nyt huomaan, että samat taidot ovat olla arvokkaita myös muilla toimialoilla.
Ota siis teknologiajohtaja työpariksesi humanisti.
Tunnejohtaminen ei tarkoita tunteiden manipulointia (tai niiden välttämistä), vaan niiden tietoista huomioimista ja niiden vaikutuksen ymmärtämistä. Johtajan tehtävä ei ole olla psykologi, vaan hänellä tulisi olla kyky tunnistaa ja reagoida työyhteisön tunneilmastoon sekä luoda edellytykset työntekijöiden hyvinvoinnille ja sitoutumiselle.
Tunnejohtaminen on myös kykyä tunnistaa omat tunteet ja hallita niitä. Johtajan on oltava tietoinen omasta tunneilmastostaan ja kyettävä viestimään selkeästi ja rakentavasti. Tämä luo esimerkkiä työntekijöille ja auttaa luomaan turvallisen ilmapiirin, jossa tunteiden ilmaiseminen ja käsitteleminen on mahdollista.
Nykyajan johtajilta vaaditaan siis uudenlaisia taitoja. Tunnejohtaminen on yksi näistä taidoista, joka auttaa johtajia menestymään muuttuvassa ja monimutkaisessa työympäristössä.
Tunnejohtamisen kehittäminen edellyttää jatkuvaa oppimista, itsetutkiskelua ja käytännön harjoittelua. Johtajien tulisi olla avoimia uusille ideoille ja valmiita haastamaan perinteisiä johtamiskäytäntöjä. Vain siten voimme luoda organisaatioita, joissa työntekijät voivat kukoistaa.
On tärkeää myös huomata, että tunnejohtaminen ei ole pelkästään yksittäisten johtajien vastuulla, vaan se on koko organisaation kulttuurin ja arvojen luomista. Kaikki työntekijät voivat edistää tunnejohtamista omalla panoksellaan. Yhteistyössä luomme työyhteisöjä, joissa tunteet ovat voimavara eivätkä este.
VTT on oivaltava esimerkki tunnejohtamisen merkityksen ymmärtämisestä. Heidän henkilöstöjohtajan Kirsi Nuoton ajatukset tunnejohtamisesta ovat herättänyt laajaa kiinnostusta myös kansainvälisesti, mikä kertoo aiheen ajankohtaisuudesta. Aihe puhuttelee johtajia ympäri maailmaa. On siis aika ottaa askel kohti inhimillisempää ja tunneälykkäämpää johtajuutta, jossa ihmiset ovat keskiössä.
Tule mukaan toukokuun koulutukseemme. Tapaamme 31.5. aamiaisen merkeissä Hotel St. Georgessa ja kuulemme lisää siitä, miten VTT saavuttu tunnejohtamisella huipputulokset.
Lisätiedot & ilmoittautuminen 👉 https://softwarefinland.fi/tapahtumat/tunnejohtamisella-huipputulokset-case-vtt/
Viimeisen kuuden vuoden aikana olen hankkinut arvokasta kokemusta Suomen johtavilta viestintä- ja markkinointitoimistoilta sekä työskennellyt maamme suurimman fintech-yhteisön kanssa. Takana myös vuosikymmenen ura toiminnanjohtajana kasvatusalan järjestöissä. Tällä hetkellä yhteisömanageroin yli 600 softa-alan yrityksen heimoa johtajineen Software Finlandilla. Ota yhteyttä, kun yhteisömme ja tapahtumamme innostavat!