Kestävyysraportointi ja vastuullisuussääntely

Viimeisen kuuden vuoden aikana EU antanut ja ehdottanut paljon uutta sääntelyä kestävyysteemassa. Kestävyyssääntely koskee esimerkiksi kestävyystiedon raportointia, ilmastotoimia, kuin arvoketjun vastuullisuutta.Vuonna 2024 moni vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyvä sääntelyaloite on edennyt tai hyväksytty lopullisesti. 2020-luvulla puhutaan kestävyyden oikeudellistumisesta, eikä syyttä. 

Osa kestävyysteeman sääntelystä on hyväksytty lopullisesti, mutta moni aloite on odottaa vielä lopullista hyväksyntää. Vastuullisuussääntely ei etene EU:ssa tai muuallakaan maailmassa välttämättä loogisesti tai ennakoidusti. Moni aloite on saavutetusta neuvottelusovusta huolimatta törmännyt lainsäädäntöprosessin loppuvaiheilla myös vastustukseen.

Samaan aikaan vuosien 2020-2024 aikana moni isokin kokonaisuus on hyväksytty, tullut voimaan ja sovellettavaksi lähes sivussa julkiselta keskustelulta. Kokonaisuuden hallinta on tärkeää, jotta lisääntyvä sääntely ehditään yrityksessä ajoissa sovittaa yhteen liiketoiminnan ja muiden jo sovellettavien vaatimusten kanssa. Moneen sääntelyyn liittyy lisäksi erityinen riskinarviointitarve, joka konkretisoituu esimerkiksi asiakkaan tiedontarpeissa sekä muualla sopimusketjussa ja toimintamalleissa.

Raportointi uuden kestävyyssääntelyn alla – Mitä uutta?

Yksi hyväksytyistä nyt voimassa olevista kokonaisuuksista on kestävyystiedon raportointisääntely eli CSRD. EU:n kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) tuli voimaan 5.1.2023 ja sen soveltaminen on alkanut vaiheittain 1.1.2024 alkaen. CSRD edellyttää yhtiöitä raportoimaan tietoja niiden toiminnan kestävyysvaikutuksista osana vuosiraportointia. Yritysten on erittäin tärkeä varmistua siitä, missä vaiheessa, ja missä laajuudessa niitä koskevat CSRD:n mukaiset kestävyysraportointivelvollisuudet alkavat.

Soveltamisala ja aikataulu

Ensimmäisessä aallossa CSRD:tä sovelletaan yhtiöihin, joihin on jo sovellettu EU:n muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisesta annettua direktiiviä (Non-Financial Reporting Directive /NFRD) – CSRD:n edeltäjää. Nämä ovat yli 500 työntekijää työllistävät yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, esimerkiksi yhtiöt joiden arvopaperit on listattu EU:ssa säännellyillä markkinoilla. Näiden yritysten on raportoitava vastuullisuustietonsa uusien velvoitteiden mukaisesti tilikaudelta 2024 vuonna 2025. Nämä yritykset ovat jo valmistelemassa, viimeistelemässä ja varmentamassa kestävyysraporttejaan, jotta ne voidaan julkistaa tänä vuonna 2025.

Toisessa aallossa CSRD:tä sovelletaan muihin suuriin yrityksiin. Näiden yritysten on raportoitava vastuullisuustietonsa uusien velvoitteiden mukaisesti tilikaudelta 2025 vuonna 2026. Nämä ovat yrityksiä/konserneja, jotka ylittävät kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta:

1. yli 250 työntekijää
2. liikevaihto 50 miljoonaa euroa
3. taseessa 25 miljoonaa euroa

Kolmannessa aallossa CSRD:tä sovelletaan myös sellaisiin pk-yrityksiin, joiden arvopaperit on listattu EU:ssa säännellyillä markkinoilla. Näiden yritysten on raportoitava vastuullisuustietonsa uusien velvoitteiden mukaisesti tilikaudelta 2026 vuonna 2027.

Vapaaehtoinen ja sopimukseen perustuva raportointi

Myös muut yritykset kuin suoraan CSRD:n soveltamisalassa olevat yhtiöt törmäävät kestävyysteemaan ja -raportointiin. CSRD edellyttää tietoa myös yhtiöiden arvoketjuista; ja nämä tietovaatimukset valuvat läpi toimitusketjujen myös pienempiin yrityksiin. Tietovaatimuksia ja sitoumuksia voidaan asettaa myös sopimuksissa.

Lisäksi muut kuin CSRD:n soveltamisalassa olevat yhtiöt voivat raportoida joulukuussa 2024 julkaistujen vapaaehtoisten standardien mukaisen raportin. Vapaaehtoinen yritysvastuuraportointistandardi (VSME) soveltuu listaamattomille mikro-, pienille ja keskisuurille yrityksille.  VSME standardi tukee ja on linjassa CSRD:n tiedontarpeiden kanssa.

VSME ei kuulu yritysvastuuraportointidirektiivin (CSRD) piiriin, vaan se on kehitetty vastaamaan markkinoiden tarpeeseen yksinkertaisesta raportointivälineestä, jota pk-yritykset voivat käyttää. Tavoitteena on tehostaa ja helpottaa pk-yritysten raportointia sidosryhmille (esim. pankit, sijoittajat ja suuremmat yritykset) sekä edistää niiden osallistumista kestävään talouteen siirtymisessä.

VSME:n odotetaan myös yhdenmukaistavan nykyisiä ESG-tietopyyntöjä, jotka aiheuttavat merkittäviä kustannuksia pk-yrityksille. Yhdenmukaistaminen vähentää pyyntöjen määrää ja helpottaa pk-yritysten pääsyä rahoitukseen, sijoituksiin ja asiakkaisiin.

Raportointi edellä vai vaikuttavuus edellä?

Kestävyystiedon kerääminen ja toiminnan läpinäkyvyyden kartoittaminen tuovat esiin myös kehityskohtia ja myös yleisempiä riskejä. Raportointi ei ole pelkkää tiedon keruuta ja julkaisua, vaan se auttaa tunnistamaan ja reagoimaan riskeihin. Raportointi, kuten myös vaatimustenmukaisuus nähdään monesti kustannuksena, ei investointina, ja se väistämättä aiheuttaakin kustannuksia. Moni prosessin aikana esiin noussut havainto voi kuitenkin auttaa reagoimaan aikaisemmin myös riskeihin ja pohtimaan kriittisesti myös monia liiketoimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja valintoja.

Yritysten on tärkeää ymmärtää, miten CSRD vaikuttaa toimintaan ja miten he voivat parhaiten täyttää direktiivin vaatimukset. Seuraavassa on muutamia keskeisiä huomioita:

• Kaksoisolennaisuus: CSRD:n ytimessä on kaksoisolennaisuusanalyysi, joka auttaa tunnistamaan yrityksen toiminnan olennaisimmat vastuullisuusnäkökohdat. Kaksoisolennaisuuden käsite yhdistää kaksi kestävyysraportoinnin käsitettä: taloudellisen olennaisuuden arvioinnin sekä vaikutusten olennaisuuden arvioinnin. Tämä tarkoittaa, että yritysten on raportoitava siitä, miten kestävyystekijät vaikuttavat niiden liiketoimintaan (taloudellinen olennaisuus), että siitä, miten niiden toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan (vaikutusten olennaisuus).
  
• Yritysten on raportoitava laajasti ESG-tekijöistä eli ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvistä asioista. Määrämuotoinen raportointi CSRD:n alla perustuu EU:n kestävyysraportointistandardeihin (ESRS). ESRS:n yli 1200 datapistettä muodostavat raportointiuniversumin, josta yrityksen on määriteltävä olennaiset kestävyysaiheet ja niihin liittyvät datapisteet.
  
• Toimialakohtaiset standardit: Vaikka yleisiä ESRS-standardeja sovelletaan kaikkiin yrityksiin, tulevaisuudessa on odotettavissa myös toimialakohtaisia standardeja. Yritysten on tärkeää seurata näiden standardien kehitystä.
  
• Tietojen kerääminen ja raportointi: CSRD edellyttää määrämuotoista raportointia, mutta ei edellytä tietyn järjestelmän tai prosessin käyttöä raportin tuottamiseksi. Yritysten on kuitenkin varmistettava, että ne pystyvät keräämään ja raportoimaan tarvittavat tiedot luotettavasti ja läpinäkyvästi, ja täyttämään myös digitaalisuuteen liittyvät vaatimukset.
  
• Varmennus: CSRD:n soveltamisalassa olevien yhtiöiden kestävyysraportointi ja kestävyysraportit varmennetaan kolmannen osapuolen toimesta. Varmentajana toimii kestävyystiedon varmentaja, joka on eri asia kuin tilintarkastaja, mutta voi tulla samasta tilintarkastusyhteisöstä.

Miten yhtiöt valmistautuvat CSRD:n soveltamiseen?

Seuraavassa on muutamia vinkkejä:

• Perehdy CSRD:n vaatimuksiin ja ESRS-standardeihin, sekä vapaaehtoisiin viitekehyksiin ja VSME standardeihin. Tuleeko näistä lisävaatimuksia? Mitä vaatimuksia ja tiedontarpeita sopijakumppaneilta tai arvoketjusta tulee tai ennakoidaan tulevan?
  
• Tee kaksoisolennaisuusanalyysi ja tunnista olennaisimmat vastuullisuusnäkökohdat. Tämä on hyödyllistä myös muille kuin pakollisesti raportoiville olennaisten teemojen tunnistamisessa.
  
• Kehitä järjestelmät ja prosessit vastuullisuustietojen keräämiseksi ja raportoimiseksi. Huomioi myös omasta toimitusketjusta ja asiakkailta tulevat tietovaatimukset kestävyysraportointiin liittyen.
  
• Kouluta henkilöstöä CSRD:stä ja vastuullisuudesta.
  
• Seuraa toimialakohtaisten standardien kehitystä.

Mitä hyötyä CSRD:stä on?

Vaikka CSRD:n soveltaminen voi aluksi tuntua haastavalta, se voi tuoda yrityksille myös useita hyötyjä. CSRD:ssä on myös mahdollisuuksia: se tuo läpinäkyväksi myös kehittämiskohtia ja sellaisia epämukaviakin asioita toimintamalleissa ja prosesseissa, joihin puuttuminen aikaisemmin on järkevää. Keskeiset hyödyt:

• Sidosryhmien tarvitsema tieto: Vastuullisuudesta on tullut yksi tärkeä tekijä asiakkaille ja sijoittajille. Joskus kestävyyssitoumukset tai tietyn kestävyystiedon tuottaminen voi olla myös sopimussuhteen edellytys.
  
• Läpinäkyvyyden ja tiedon lisääntyminen: Kestävyystiedon kerääminen voi auttaa yritystä parantamaan tehokkuuttaan. Ilman tietoa ei voi olla tietoa todellisista vaikutuksista tai parantamisen mahdollisuuksista.
  
• Riskienhallinta: CSRD:n avulla yritykset voivat tunnistaa ja hallita vastuullisuuteen liittyviä riskejä. Kestävyysriskien hallinta ei ole erillinen yleisestä riskienhallinnasta.

Yhteenveto ja mitä tapahtuu seuraavaksi

CSRD tuo mukanaan merkittäviä muutoksia yritysten kestävyysraportointiin. Raportointisääntely vaikuttaa suoraan soveltamisalan piirissä oleviin yhtiöihin, mutta sopijakumppanien kautta myös laajempaan joukkoon yrityksiä. CSRD:n mukainen raportointi vaatii yrityksiltä merkittäviä resursseja ja sitoutumista, mutta se tarjoaa myös mahdollisuuden parantaa toimintaa ja lisätä läpinäkyvyyttä.

Yritysten on tärkeää aloittaa valmistautuminen CSRD:n kokonaisuuteen ja tutustua sääntelyyn viimeistään nyt. Kestävyysteemaa ja kestävyystietoja koskevia kysymyksiä voi tulla myös omasta verkostosta ja sopijakumppaneilta.

Sääntely ja sitä täydentävät ohjeistukset täydentyvät jatkuvasti, joten uusimman tiedon seuraaminen on erittäin tärkeää. EU:ssa on lisäksi valmisteilla eräitä muutoksia raportointi- ja kestävyyssääntelyyn vuoden 2025 aikana. Muutosten seuranta on tärkeää, koska kestävyysteemassa sääntely kehittyy nopeasti ja haastaa myös ennakointia yrityksissä.

Kirjoittaja

Senior Legal Counsel, Group Sustainability, ESG and Responsible Business Lead | Fondia

Netta Skön

Netta Skön vastaa Fondialla juristeista koostuvan ESG– ja vastuullisuustiimin työstä. Netta on erikoistunut vastuullisuuteen ja ESG:hen liittyviin oikeudellisiin asioihin sekä ympäristöoikeuteen ja energiasääntelyyn. ESG- ja vastuullisuusraportointi on yksi kestävyyssääntelyn osa-alue, jota hän seuraa ja edistää aktiivisesti. Netta on työskennellyt suurten hankkeiden parissa ja koordinoinut yhteistyötä sekä toimintatapoja niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

TUTUSTU