Mitä IT-konsultin työnantaja tekee?
Miksi tasapainoinen tiimityö ratkaisee IT-alalla? Asiakas, unohda CV-shoppailu – Lue, miksi tiimit ratkaisevat.
Monista IT- yrityksistä on kuoriutunut konsulttitehtaita, joissa työntekijän markkina-arvo tulkitaan ketterästi keskituntihinnan ja laskutusasteen kautta. Mitä työnantajuus tässä tilanteessa oikeastaan tarkoittaa?
Klassinen työnantajan käsite sisältää melkoisen markkinaoletuksen: Työnantaja myy omalla brändillään tuotteita, ja palkkaa siinä sivussa työntekijöitä saadakseen valmistettua myytävää juuri sopivassa määrin. Alkuperäisessä markkinakuvitelmassa eri palveluntarjoajien tarjoamat voisivat erota toisistaan paljonkin, mutta niiden takana olevien työntekijöiden erot ikään kuin piiloutuisivat vakioitujen toimitusmallien taakse.
Tästä olemme IT-alalla varsin kaukana. Sen sijaan olemme kehitelleet CV-palvontaan vivahtavan kulttuurin, unelmat 10x-devaajista ja tietysti sen markkinatilanteen, jossa vain senioreille on kysyntää – tosin onneksi sellaiseksi pääsee jo kolmen vuoden kokemuksella. Samalla yhä useampi IT-organisaatio ei viitsi edes väittää yrittävänsä kantaa vastuuta toimituskokonaisuuksista tai työn tuloksellisuudesta asiakkaalle, koska on niin paljon helpompaa vain myydä ihmisiä.
Banaani maistuu samalta, ostit sen sitten S-shopista tai K-kioskista. Taksimatkan luonne ei riipu radikaalisti siitä, lepuutatko miljoonan taalan hanuriasi Audin vai Mersun penkillä. Hieronnassa palveluntuottajien erot ovat jo olennaisia, mutta kyse on pitkälti henkilökohtaisista preferensseistä. Muotokuvamaalarin tuote on mitä suurimmassa määrin ihmissidonnainen myös lopputulokseltaan. Autopeltisepälle maksaessasi hyväksyt varmasti persoonavaihtelut, mutta oikeastaan haluaisit vain sen yhden objektiivisen hyvän lopputuloksen. Palvelut muodostavat siis melkoisen spektrin – jo asiakkaankin kannalta.
Mutta miltä IT-ostamiskokemus tuntuu? Vastaus ei ole yksioikoinen, sillä eri organisaatiot ostavat eri tavoin. Tuoreesti eräs asiakas sanoi toivovansa ”sellaista sopivan jähmeää toimittajaa, koska se matchaa meidän oman hitauden kanssa”; tällaisessa tilanteessa yksilöerot jäävät helposti prosessikehikoiden alle. Toinen taas saattaa pyytää toimittajaa vaihtamaan henkilöä niin kauan kunnes löytyy se täydellinen yksilötason tuottavuuden ja kulttuurin yhteensopivuus.
Arvokkainta olisikin ehkä pysähtyä ostamisen hetkellä miettimään, mitä olen hankkimassa ja millä mielellä. Haluanko ennen muuta huippuunsa hiotun tuotteen, vai haluanko asiantuntijan, joka sovittaa kaiken osaamisensa minun organisaatiooni? Haluanko maksimaalisen jatkuvuuden ja skaalautuvuuden, vai haluanko kirurgista apua yksittäiseen ongelmaan? Entä miten vastaan tähän parhaiten myyjänä; ymmärränkö edes, millä mielialalla ostaja liikkuu?
Palveluiden ostamistapojen jäsentely on olennainen myös työntekijän ja työnantajan välisessä suhteessa. Klassisen mallin mukaisia työnantajan perustoimintoja ovat ainakin seuraavat:
Moni IT-konsulttiyritys on luopunut useammastakin näistä, tai ainakin tekee niitä todella kevyesti. Jos työtehtävien järjestäminen koostuu ainoastaan CV:iden tarjoamisesta kaikille vastaantuleville liideille, puhutaan varsin kevyestä tuotteistuksesta. Jos ideaaliprojekti on ”mikä tahansa mistä asiakas voi maksaa” ja riskinhallintakin kuitataan tekijöiden alhaisella peruspalkalla + provisiolla, jää kaupallisen johtamisen tasokin aika ohueksi. Kannattaako organisaation vakiotyökaluja tai osaamismalleja enää kehittää, jos työn tehostumisen ainoa positiivinen sivuvaikutus on se, että työ tulee asiakkaalle halvemmaksi?
Muutokset asettavat monet IT-asiantuntijat uudenlaiseen asemaan: Mitä lähemmäs henkilöstövuokrausta IT-ala muuttuu, sitä suuremmiksi kasvavat odotukset mm. työelämän tunnetaidoille ja sosiaalisuudelle yleensä. Harkitut tiimirakenteet, punnittu tuotteistus ja huolella harjoiteltu toisto luovat työpaikkoja paljon monipuolisemmille persoonallisuusprofiileille kuin pelkkä ”resurssit riviin ja lapioimaan”-konsultointi. Osa osaajapulasta on omaa syntiämme, sillä yksilökeskeisiksi ryhtyessämme missaamme ne hahmot, jotka nimenomaan saavat tiimit rokkaamaan.
Lopulta IT-alan vaikuttavuus syntyy aina siitä, että asiakas ja tekijän kädenjälki kohtaavat. Mutta missä merkeissä ne kohtaavat?
Yksilöillä on väistämättä merkitystä, mutta väitän, että monissa projekteissa syntyisi parempaa lopputulosta, jos paikalla olisi asiakkaan ja tekijöiden lisäksi myös IT-toimittaja – ihan oikea yritys, jolla on omaa kokemusta ja näkemystä siitä, miten asiakkaan toivoma transformaatio tapahtuu, ja myös kykyä kantaa vastuuta sen läpiviennistä. Valitettavan usein näyttää kuitenkin siltä, että konsulttien työnantaja on saatavilla vain headcountin kasvattamista koskeviin keskusteluihin.
Ja viimein päästään kiertymään takaisin otsikon kysymykseen: Jos työnantaja ei pyri kehittämään tasapainoisia tiimejä projekteihin, kantamaan vastuuta hankkeiden onnistumisesta, parantamaan osaamista ja organisaatiomuistia tai huolehtimaan työn mielekkyydestä ja kestävyydestä, sen rooli jää hyvin ohueksi niin asiakkaan kuin työntekijänkin kannalta.
Pahimmillaan hyvä ja maineikas toimittaja luisuu omilla päätöksillään banaanikauppiaaksi: kunhan asiakas valitsee mieleisensä pilkut (tai CV-rivit), on ihan sama, mistä tuote tulee. Suomalaisen ohjelmistoteollisuuden on kuitenkin ikuisesti puolustettava asemaansa ulkomaalaisia edullisempia tekijöitä ja toisaalta valmistuotteita vastaan. Siinä kilpailussa pärjäämiseen tarvitaan pitkällä tähtäimellä muutakin kuin rasvattua resursointia; esimerkiksi laadukas tunnetaitoinen asiakaskontakti, jatkuvasti kehittyvä oma tarjoama ja aito kiinnostus asiakkaan tarpeisiin voisivat olla hyviä kilpailutekijöitä.
Mutta ennen muuta kysymys on ihmisistä ja työssä jaksamisesta: Mitä ohuemmaksi työnantaja hioo itsensä, sitä merkityksettömämmäksi se samalla muuttuu. Mitä läpinäkyvämpi työnantajan kevyt myyntikuori on, sitä terävämmän tuijotuksen kohteeksi joutuvat nekin IT-osaajat, jotka mieluiten pysyisivät taka-alalla hyvän tiimin tukemana. Voisin jatkaa, mutta viesti kävi jo selväksi: Vanhanaikaisen työnantajuuden hukkaamisen myötä hukataan jotain paitsi työelämästä, myös asiakassuhteista.
Jouni Heikniemi on lähes 30-vuotisen IT-uransa aikana tehnyt kaikenlaista koodaamisesta kolvaamiseen ja HR:stä helpdeskiin. Nykyisin hän toimii Devisioona Oy:n toimitusjohtajana. Jouni valittiin Microsoftin Vuoden vaikuttajaksi 2023, ja hän on mukana myös Microsoft Regional Director -ohjelmassa, johon kuuluu vain 180 asiantuntijaa maailmassa.
Devisioona Oy on Software Finlandin jäsen.
