Pilvikulut karkaavat – FinOps palauttaa hallinnan

Yritykset hakevat IT-kustannussäästöä ja joustoa pilvipalveluista. Todellisuus on valitettavan usein toinen – kuukausilaskut kasvavat hallitsemattomasti. Syynä ei ole viallinen pilvipalvelu tai virheellinen lasku, vaan hallinnan puute. Aikaisemmin IT-hankintoja ohjasi hankinta- ja talousosasto, nyt liiketoiminnat tekevät hankintoja itsenäisesti. Pilvipalveluiden tarjonta on kirjavaa, mikä tekee niiden vertailusta vaikeaa ilman erikoisosaamista. Tässä kohtaa kuvaan astuu FinOps (Financial Operations).

FinOps on toimintamalli, jossa teknologia, talous ja liiketoiminta toimivat yhdessä pilvi-investointien arvon maksimoimiseksi. Kyse ei kuitenkaan ole vain kulujen leikkaamisesta, vaan toimintakulttuurin muutoksesta, jossa vastuu kustannuksista jaetaan niille, jotka palveluita käyttävät. Kun nähdään, mihin rahaa kuluu ja miksi, voidaan tehdä parempia päätöksiä ja kohdistaa investoinnit vaikuttavimpiin kehityshankkeisiin. AI-hankkeita käynnistyy nyt paljon, mutta mistä niihin löytyy rahoitus, jos koko IT-budjetti on kiinni olemassa olevissa palveluissa? Voisiko rahoitus voi löytyä pilven hukkakulutuksesta? Entä miten tunnistaa nopeasti, mikä AI hanke tuottaa arvoa ja minkä kehittämistä ei kannata jatkaa? FinOps auttaa vastaamaan näihin kysymyksiin. 

FinOps käytännössä

FinOps-vaiheet:

1. Tiedota: Tee näkymättömästä näkyvää
2. Optimoi: Älä maksa turhasta
3. Toimi: FinOps on kulttuurimuutos, ei projektit

Ensimmäinen askel kohti hallintaa on läpinäkyvyys. Et voi hallita sellaista, mitä et ymmärrä ja mittaa. Moni organisaatio kompastuu siihen, että pilvilasku on yksi suuri “musta laatikko”, josta ei käy ilmi mikä tiimi, sovellus tai projekti kustannuksia tuottaa. Kun palvelun omistaja näkee oman hintalapun, säästömahdollisuudet tunnistetaan luonnostaan. Monipilviympäristöt (AWS, Azure, GCP ja privaattipilvi) lisäävät hallinnan monimutkaisuutta, sillä niiden laskut, raportointityökalut ja terminologia poikkeavat toisistaan. 

Ylivoimaisesti suurin rahareikä on hukkakulutus. Vasta kun tiedät, mitä käytät ja mistä maksat, voit optimoida. 

Optimointia itsessään voidaan tehdä monella tasolla:

• Pitkäaikaiset sitoumukset
• Pilvipalveluiden säästöohjelmien ja varattujen resurssien maksimaalinen käyttö
• Käyttämättömän kapasiteetin poisto 

Tärkeä FinOps-oivallus on, että se ei ole kertaluonteinen hanke, vaan jatkuva toimintatapa, jossa muutoksiin reagoidaan välittömästi. Emme kysy vain ”mitä pilvi maksaa?”, vaan ”paljonko pilvi maksaa per sovellus, asiakas tai prosessi?”. FinOps edellyttää uudenlaista vastuunottoa. Kehitystiimien on ymmärrettävä arkkitehtuurivalintojen taloudelliset vaikutukset ja talousosaston on hyväksyttävä pilven muuttuva luonne.

Miten liikkeelle?

FinOps-toimintaperiaatteiden noudattaminen käynnistyy vaiheittain. Tärkeintä on aloittaa näkyvyydestä, ymmärtää mihin rahat menevät, optimoida helpoimmat kohteet ja käynnistää avoin keskustelu tiimien välillä. FinOps ei ole kulukuriin keskittyvä pakko, vaan yhteinen kieli parempien päätösten tekemiseen. Kun pilvikustannukset ovat hallinnassa, organisaatio voi keskittyä siihen, mikä todella vie liiketoimintaa eteenpäin: innovaatioihin, uusiin palveluihin ja asiakaskokemuksen kehittämiseen.

Syvennymme FinOps-toimintamallin hyötyihin ja käytännön soveltamiseen Software Finlandin huhtikuisessa tilaisuudessa. Tervetuloa linjoille!

Kirjoittaja toimii IBM:llä automaatioratkaisujen asiakkuuspäällikkönä. IBM tarjoaa FinOps-haasteisiin markkinoiden johtavia työkaluja niin taloudelliseen hallintaan kuin teknisen automaation. 

• IBM Cloudability kokoaa keskitetyn näkymän kustannuksista. Se yhdenmukaistaa datan, jolloin kulut voidaan kohdentaa ja tulevaisuutta ennakoida.

• IBM Turbonomic vie soveltamisen askeleen pidemmälle, yhdistämällä kustannukset suorituskykyyn. Se analysoi resurssitarpeita ja automatisoi päätökset resurssien mitoituksesta, sijoittelusta ja skaalauksesta.   

IBM FinOps -ratkaisu muuttaa pilven hallinnan manuaalisesta taulukkotyöstä automaattiseksi ja strategiseksi kilpailueduksi.