25.8.2026 | Johtaminen

Tunnista, sanoIta, kohtaa – Mitä hankkeemme opetti meille kyvyistä ja rohkeudesta

ICT-yhteys: Tunnista, sanoITa, kohtaa -hankkeemme päättyy elokuussa, ja nyt on aika katsoa, mitä kahdessa vuodessa opittiin ja saatiin aikaan.

ICT-yhteys: Tunnista, sanoITa, kohtaa -hankkeemme päättyy elokuussa, ja nyt on aika katsoa, mitä kahdessa vuodessa opittiin ja saatiin aikaan. Lähdimme syyskuussa 2024 liikkeelle yhdessä Business Joensuun kanssa, tavoitteena luoda uusia ratkaisuja ICT-alan osaamisvajeeseen. Business Joensuu valmensi hankkeen aikana yrityksiä tekemään parempaa työnantajabrändiä, ja meidän tavoitteenamme oli valmentaa 150 naista tunnistamaan oma osaamisensa ja sanoittamaan se, jotta osaajat ja osaajia etsivät työpaikat löytäisivät toisensa paremmin. 

ICT-alan kohtaanto-ongelmassa ei aina ole kyse siitä, ettei osaamista olisi, vaan siitä, ettei osaaminen tule näkyväksi eikä sanoitetuksi niin, että työnantaja tunnistaisi sen. Software Finlandin Mimmit koodaa -yhteisön keskuudessa huijariajatusten olemassaolo on tunnistettu jo vuosia, ja hankkeessa lähdimme vastaamaan suoraan tunnistettuun haasteeseen. Huijariajatukset eivät ole vaarallisia vain yhden ihmisen kehityksen kannalta, vaan siksi, että kyseessä on rakenteellinen ilmiö, joka syntyy siitä, millaisia viestejä naiset ovat koko elämänsä saaneet teknologiasta, osaamisesta ja omasta paikastaan. Avasimme aineistoa ja tutkimustaustaa artikkelissa Kuka opetti sinulle, ettet riitä? Hankkeen ytimessä ei siksi ollut teknologiakoulutus vaan kolme tekemisen paikkaa: tunnista, sanoita, kohtaa. 

Kolme tekemisen paikkaa ja mitattavat tulokset

Valmennuksissa harjoiteltiin juuri niitä asioita, jotka osallistujien mukaan tuntuvat tärkeiltä mutta kuormittavilta: oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista, LinkedInissä näkymistä ilman esiintymispainetta sekä verkostoitumista, joka ei ole suorittamista vaan ihmisten välisiä kohtaamisia. 

Valmennusten vaikutusta seurattiin alku- ja loppukyselyillä kaikilla kolmella ulottuvuudella, ja muutokset olivat vahvoja. Alku- ja loppukyselyissä osallistujat arvioivat asteikolla 1–5, kuinka hyvin he tunnistavat omat vahvuutensa, kuinka luontevasti he pystyvät kuvailemaan osaamistaan työnantajille ja kuinka hyvin he tietävät, miten lähestyä työnantajia. 

Molempiin kyselyihin vastanneiden 121 osallistujan itsearviot nousivat kaikilla kolmella ulottuvuudella: osaamisen tunnistaminen 2,9:stä 3,6:een, sanoittaminen 2,3:sta 3,4:ään ja työnantajien kohtaaminen 2,3:sta 3,4:ään. Suurin kasvu tapahtui juuri siinä, mikä alussa oli vaikeinta, eli oman osaamisen sanoittamisessa ja työnantajien lähestymisessä, joissa kolme neljästä vastaajasta arvioi taitonsa lopussa korkeammalle kuin alussa. 

Opit jakoon ja eteenpäin!

Kirjoitimme matkan varrella hankkeen aikana tekemiämme havaintoja artikkelisarjaksi. Kysyimme, miksi teknologia-alalle siirtyminen tuntuu niin vaikealta, ja vastaus löytyi alan rakenteista, ei naisten kyvyistä. Näytimme, että verkostoitumisen todellinen haaste ei ole tekniikka vaan rohkeus, ja että yksin ei tarvitse pärjätä. Nostimme myös esiin sen, mistä hankemaailmassa puhutaan liian vähän: tieto palveluista ei kulje tasa-arvoisesti, ja juuri ne, jotka tukea eniten tarvitsisivat, jäävät helposti sen ulkopuolelle. Tekemämme havainnot eivät vanhene hankkeen mukana, ja siksi ne on kirjoitettu talteen kaikkien käyttöön. Hankkeesta jää käteen muutakin kuin tulokset ja teksti: Työkirja kokoaa valmennusten sisällöt muotoon, jota kuka tahansa voi käyttää itsenäisesti tai ryhmässä.


Kiitos jokaiselle 405 osallistujalle, Business Joensuulle ja kaikille kumppaneille, jotka tekivät tämän hankkeen ja työkirjan toteuttamisen mahdolliseksi. Työmme ei kuitenkaan pääty tähän. Ohjelmistoalan edistäminen ja tasa-arvon vahvistaminen jatkuvat yhdistyksessämme Mimmit koodaa -ohjelman ja alan johtajanaisten Johtoryhmä-klubin myötä. Jos haluat pysyä mukana, liity Mimmit koodaa -yhteisöön ja tilaa uutiskirjeemme, ja kuulet ensimmäisten joukossa tulevista valmennuksista ja tapahtumista.

Lue lisää!

Tieto ei kulje tasa-arvoisesti: kuka jää palvelujen ulkopuolelle ja miksi

Kuka opetti sinulle, ettet riitä?

Miksi teknologia-alalle siirtyminen tuntuu niin vaikealta?

Asiantuntijuus ei ole vain titteleitä

Verkostoitumisen todellinen haaste: yksin ei tarvitse pärjätä

Kiitos osaamisen jakamisesta!

Anni Aalto, Timo Hartikainen, Elisa Heikura, Sonja Hyrynsalmi, Sanna Hyvönen, Ursula Koski, Ilona Lapinkylä, Milsa Malin, Minna Nurmiluoto, Henna Paakinaho, Satu-Minna Piiroinen, Erkki Ukkola, Pilottivalmennukseen osallistuneet, Hankkeen ohjausryhmä, Business Joensuu, LUT University, Tekniikan Akateemiset ja Zalando Oy.

Valtakunnallinen hanke toteutetaan osana EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027. ICT-yhteys-hanke on Tulevaisuuden työmarkkinat -koordinaatiohankkeen alahanke ja tärkeä osa työmarkkinoiden kohtaantoa edistävää hankeperhettä.

Hankekoodi: S30902 Toteutus: 1.9.2024–31.8.2026 Projektia rahoittavat: Euroopan unioni, Keski-Suomen ELY-keskus ja Software Finland ry.

Kirjoittaja

Milja Köpsi

Milja Köpsi on Software Finland ry:n Mimmit koodaa ohjelman koordinaattori ja hankepäällikkö


Tule

Mukaan

Paitsi että Software Finland ry:n jäsenyys auttaa sinua kehittämään omaa liiketoimintaasi, on jäsenyytesi myös julkisesti annettu ääni koko toimialan tulevaisuuden puolesta. Liity ja vaikuta.