Tuoreet tekoälytyökalut – supervoima liiketoiminnalle vai näyttäviä leluja?
Ensimmäiset kokeilut uusien teknologioiden kanssa aiheuttivat lapsenomaista innostusta ja hämmästystä – miten tämä on edes mahdollista
Myönnetään se yhdessä: viime kuukausina julkaistut tekoälytyökalut* kuten ChatGPT ja Midjourney sekä niiden takana jylläävät koneoppimismallit GPT-3, GPT-4, Stable Diffusion ovat kiinnostavimpia asioita ohjelmistoalalla vuosikausiin. Ne herättävät tunteita ja suuria kysymyksiä tulevaisuudesta.
Ensimmäiset kokeilut uusien teknologioiden kanssa aiheuttivat lapsenomaista innostusta ja hämmästystä – miten tämä on edes mahdollista? Loin uskomattomilta vaikuttavia muotokuvia Dall-E -työkalulla Helene Schjerfbeckin ja Akseli Gallen-Kallelan tyyliin. Pyysin ChatGPT:tä muuttamaan kauppalistan Eino Leinon kirjoittamaksi runoksi ja yritin debugata sen avulla maalämpökoneen asetuksia. Etenkin ChatGPT:n säännöllisen käyttämisen jälkeen löysin itseni ajattelemasta komentorivin toisella puolella operoivaa kielimallia ihmisenkaltaisena toimijana.
Alkuinnostuksen jälkeen silmä alkoi erottamaan myös virheitä – kuvien hahmoilla kuusi sormea ja jotain konemaista vierautta jota on vaikea määritellä, mutta jonka edelleen näistä tuotoksista tunnistaa.
Tein työtä varten pientä taustatutkimusta ja pyysin ChatGPT:tä etsimään dataa ja nimeämään lähteet. Siitä se suoriutuikin kiitettävästi –tilastotiedot ja tutkimusten nimet sain jäsenneltynä vastauksena. Googlailun jälkeen kävi kuitenkin ilmi, ettei virtuaalisen käsienheiluttelijan nimeämiä uskottavan kuuloisia tutkimuksia ollutkaan todellisuudessa olemassa. Komentorivi pyyteli anteeksi virheitään, kun kadonneita kirjallisia lähteitä tarkemmin tiedustelin.
Suuressa maailmassa lauluntekijä ja artisti Nick Cave pyysi ChatGPT:tä luomaan laululle lyriikat hänen tyylillään ja toimitti lopputuloksesta (ja teknologiasta) tulisen kritiikin.
Vaikkei ChatGPT (ainakaan vielä) osoittautunut yleisneroksi, johon voisi varauksetta luottaa kuin peruskallioon, näyttävät tiettyihin tarkoituksiin koulutetut kielimallit kykenevän hämmentävän hyviin suorituksiin. Crasmanilla tarjottiin kaikille ohjelmistokehitystä tekeville mahdollisuus ottaa käyttöön miljardeilla koodiriveillä koulutettu Githubin Copilot -kielimalli, joka tarjoaa valmiita ehdotuksia ohjelmistokehittäjän kommenttien ja aiemman koodin perusteella.
Kokemukset myös Copilotin osalta näyttävät ensimmäisten kommenttien perusteella olevan kahtalaisia: toisaalta Copilotin kanssa koodatessa koetaan todella merkittäviä hyötyjä ja ajansäästöä (laskimme, että jos työkalulla säästää puoli tuntia työaikaa kuukaudessa tai välttää muutaman bugin se on hintansa väärti), mutta osa ohjelmistokehittäjistä kokee ettei Copilot tarjoa merkittävää hyötyä – se ymmärtää kontekstin ja pyrkimykset vielä liian usein väärin ja on ehdotuksineen myös “tiellä”. Molemmat näkökannat vaikuttavat hyvin perustelluilta.
Vielä ei siis olla täydellisen äärellä, mutta veikkaan että Copilotin kaltainen kielimalli jää silti meillä pysyvästi työkalupakkiin. Kehityksen vauhti on nimittäin huimaa.
Kuudensista sormista, kömpelöistä Nick Cave -lyriikoista, lipevän konsultin lähdeviitekäytännöistä ja techbro-pöhinästä huolimatta höyläsin juuri pankkikortiltani tilauksen sekä diffuusiomalli Midjourneyn että ChatGPT Plus -palvelun käyttöön. Hypestä, hötöstä ja kyseenalaisista sovellutuksista huolimatta minut on nimittäin vakuuttanut kehityksen vauhti. Uskon vahvasti, että elämme näiden teknologioiden “iPhone-hetkeä” ja haluan olla pulssilla silloin kun sormia on viisi, diffuusiomallin tuottamaa kuvaa aidosti mukava katsoa ja lähdeviitteet viimeisen päälle kohdallaan. Liikumme vääjämättä kohti sitä hetkeä ja uusin GPT-4 malli on jo äärimmäisen käyttökelpoinen työkalu.
Kenelle tahansa yritysjohtajalle suosittelen lämpimästi samaa. On varmasti hyvä pohtia myös sitä, miten nämä työkalut, niiden seuraavat sukupolvet ja räjähdysmäisesti kasvavat käyttötapaukset vaikuttavat siihen liiketoimintaan mitä itse teemme.
P.S. Havaitsen käyttäväni edelleen sanaa “tekoäly” puolittain vastentahtoisesti, olemmeko jo siinä vaiheessa että se on oikea käsite? Menneisyyden käärmeöljykauppiaiden valikoimaan kuuluvat “tekoälyratkaisut” ovat lyöneet sanaan leimansa.
Crasmanin toimitusjohtaja Samuli Hokkasella on 20 vuoden kokemus digitaalisen kaupankäynnin suunnittelusta, kehittämisestä ja kasvattamisesta. Vapaa-ajallaan Samuli uppoaa mieluusti kirjallisuuden, soitinrakennuksen ja semimodulaaristen syntetisaattoreiden maailmaan.
Crasman on tulevaisuuteen panostavien yritysten kumppani digitaalisen kaupankäynnin kehittämiseen ja kasvattamiseen. Meillä työskentelee 107 ammattilaista konsultoinnin, suunnittelun, ohjelmistokehityksen ja analytiikan parissa. Crasman on Software Finlandin jäsen.
