Olin muutama viikko sitten alueellisessa it-alan vaikuttajien kokouksessa, jossa kävi ilmi usealtakin taholta, että alamme vastavalmistuneet eivät olisi soveltua “oikeisiin töihin” suoraan koulun penkiltä. Olen tästä osittain samaa mieltä ja toisaalta kovastikin eri mieltä, mutta suurin kysymys onkin: Mitä me teemme tälle asialle?
Jos jatkamme sitä, että pyrimme aina löytämään jokaiseen ratkaisuun ongelman, niin olemme väärällä polulla ja työvoimapula sen kuin pahenee entisestään. On mielestäni aika pelata pidempää peliä ja ottaa käyttöön selkeämpiä yhteistyömalleja yhdessä oppilaitosten kanssa.
Jokaisen meistä alalla jo vähän pidempään olleista tulisi ymmärtää, että olemme itse avain tähän työvoimapulaan. Kyse on meidän asenteista ja luomasta mielikuvasta. Olemme sitä sukupolvea, joka voi avata lapsilleen ja lapsenlapsilleen ovia, toimia tukena, auttaa ymmärtämään alaa, joka ei suinkaan ole enää niin mystinen, kuin se oli vielä 90- ja 00-luvuilla. Meidän vanhemmistamme harvempi pystyi auttamaan ohjelmistokehityksessä alkuun, kun taas nyt on kaikki ovet auki, tietoa on tarjolla lähes rajattomasti ja softahommat ovat entistä arkisempia. Nyt ja tulevaisuudessa, jokainen yritys on omalla tavallaan softafirma.
Olen nähnyt jo sen, puolen mihin meidän tulisi panostaa. Auttaa lapsia ja nuoria tutustumaan alaan jo TET-jaksojen kautta, ohjelmistokehitystöitä ei pitäisi katsoa yhtään sen ihmeellisemmin silmin kuin mitään muutakaan työtä. Tekoäly on koko ajan enemmän ja enemmän läsnä, kehittäminen on jatkuvasti helpompaa, ei tämä ole niin vaikeaa, vaan alan itsessään tarjoaa niin valtavasti erilaisia tehtäviä, ja alalle tulee koko ajan uusia tarpeita, joiden täyttäminen meidän boomereiden mukautumiskyvyllä on täysin mahdotonta.
Itse olemme tarjonneet TET-paikkoja ja kesätöitä jopa 15-vuotiaille ja en olisi ikinä uskonut, miten lahjakkaita tekijöitä voi löytyä. Yhteinen tekijä molemmilla oli perheen tuki, innostus ja mielenkiinto, jota meillä oli mahdollisuus ruokkia ja auttaa heitä ymmärtämään, millaista ohjelmointi on työelämässä. Hankimme heille jopa oikean asiakkaan, jonka kanssa olimme sopineet kesäprojektin toteuttamisesta. Avainsanana tässäkin on luottamus. Asiakkaan luottamus, meidän luottamus ja nuoren luottamus siihen, että häntä autetaan ja tuetaan sekä häneen uskotaan.
Toinen taso nuorten innostamisessa on aktiivinen oppilaitosyhteistyö. Meillä on ollut firman kasvun kannalta erityisen merkittävässä roolissa suhteet paikalliseen ammattikorkeakouluun, jonka opiskelijoille olemme tarjonneet kymmeniä työharjoittelumahdollisuuksia sekä opinnäytetyöpaikkoja. Tiiviin yhteistyön avulla meillä on ollut myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä opetetaan ja kertoa millaisia asioita työmarkkinoilla oikeasti tarvitaan juuri nyt. Tämä on arvokasta työtä ja tietoa myös oppilaitoksille.
Vuosien saatossa toimintamallimme on hioutunut siihen, että kaikilla taloon tulevilla on samanlainen koulutusohjelma, tutorit ja lisäksi työpajoja, joissa autetaan opiskelijoita samaan opinnäytetyönsä valmiiksi. Lisäksi myös palkkausmallit ja -perusteet ovat avoimet ja kaikille tasapuoliset. Tämä on entisestään madaltanut kynnystä työharjoittelupaikkojen tarjoamiseen.
Työharjoitteluun tulevat opiskelijat ja heidän osaamistasonsa voi vaihdella huomattavastikin, mutta tärkeintä on ottaa se huomioon ja tarjota oikeanlaisia, riittävän haastavia, tehtäviä. Merkityksellisyys työelämässä lähtee niistä ensimmäisistä kokemuksista, joiden tarjoamisessa olemme mielestäni onnistuneet loistavasti. Ja tämän lisäksi olemme palkanneet pysyvästi lähes jokaisen meidän työharjoittelunsa suorittaneen opiskelijan. Työharjoittelut ja opinnäytetyöjaksot ovat vähän niin kuin koeaika steroideilla. Tekijällä on motivaatio näyttää kykynsä ja työnantajalla on halu saada tekijä tuottavaksi osaksi organisaatiota. Asenne työharjoittelijoita ja opiskelijoita kohtaan tulee aina olla sellainen, että henkilöstä tulee valmistumisen jälkeen uusi, pysyvä jäsen yrityksen tiimiin.
Vahvuutena monipuolinen, n. 20 vuoden työkokemus ohjelmistokehitysalalta sekä pitkä yrittäjä- ja työnantajatausta. Koulutuksena Tietotekniikan DI (2005) ja tuore MBA-tutkinto vuodelta 2022. Vahvuutena ymmärtää asiakkaan tarve ja yhdistää se teknologiseen ratkaisuun ilman turhaa jargonia.
Haltu Oy on 2010 perustettu n. 20 ammattilaisen softatalo Tampereelta ja he ovat Software Finland ry:n jäsen. Haltun erityisalaa ovat ohjelmistoprojektitoimitukset, pilvipalveluiden ylläpito ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien ratkaisujen käyttöönotto sekä kehitys. Lue Haltun blogia.