Vastuullisuustieto on olennainen osa päätöksentekoa
CSRD-raportointivelvoitteen siirtyessä eteenpäin moni yritys miettii, kannattaisiko vastuullisuusraportointi silti aloittaa ja mistä teemoista raportoida.
Yhä useampi yritys tekee vastuullisuusraportointia. Suurimmille yrityksille se on lakisääteistä CSRD:n myötä, mutta myös monet pk-yritykset raportoivat vastuullisuudestaan. Kun CSRD:n mukaisen raportoinnin laajeneminen suurempaan joukkoon yrityksiä on ottanut aikalisän, ja lakisääteinen velvoite raportoida siirtyy eteenpäin, moni yritys pohtiikin pitäisikö kuitenkin aloittaa vastuullisuusraportointi ja mistä asioista raportoida.
Työntekijät, asiakkaat sekä rahoittajat ovat kiinnostuneita yrityksen vastuullisuustiedosta enenevässä määrin. Miten yrityksen liiketoiminta vaikuttaa ympäristöön ja ihmisiin, sekä toisaalta miten esim. ilmastonmuutos, luontokato tai ihmisoikeudet vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan. Erityisesti sijoittajat ja pankit ovat kiinnostuneita näiden vaikutuksista tuloslaskelmaan, kassavirtaan ja taseeseen. Vastuullisuustieto onkin tullut taloudellisen tiedon rinnalle päätöksentekoon.
EU:n kestävyysraportointidirektiivin mukaan vastuullisuustiedot on sisällytettävä osaksi yrityksen toimintakertomusta. Näin CSRD:n piiriin kuuluvissa yrityksissä hallituksen vastuu ulottuu entistä selkeämmin vastuullisuustietoihin.
Vastuullisuusraportointia ovat tähän saakka ohjanneet vapaaehtoiset standardit, mutta tästä vuodesta lähtien suuret yritykset ovat raportoineet vuoden 2024 tiedoista CSRD:n alaisten raportointistandardien (ESRS) mukaisesti.
Tämä parantaa vastuullisuustietojen:
Vaikka EU on ottanut aikalisän CSRD:n mukaisen raportoinnin etenemisessä, niin mikään ei estä hyödyntämästä olemassa olevaa standardia omassa vastuullisuusraportoinnissaan. CSRD:n mukaisen raportin laatiminen on varsin laaja ja työläskin prosessi, joten on hyvä myös miettiä vaihtoehtoja, mikäli ensimmäinen raportti on vasta nyt ajankohtainen.
VSME on vapaaehtoinen raportointistandardi, jonka kanssa pk-yritykset pääsevät hyvin liikkeelle vastuullisuusraportoinnissaan. Se kattaa ympäristö, sosiaaliset ja hallinnolliset tiedot ja koostuu perusosasta sekä laajennetusta osasta. Laajan VSME:n mukainen vastuullisuusraportointi kattaa merkittävän osan eri sidosryhmien tietotarpeista koskien yrityksen vastuullisuutta.
Vastuullisuusraportointiinkaan ei pidä ryhtyä vain sen takia, että sellainen pitää tehdä, vaan kannattaa pohtia, mitä hyötyä siitä on yrityksen liiketoiminnalle. Mitä tietoja sidosryhmät odottavat tai mitä tietoja tarvitaan liiketoiminnan johtamiseen. Vastuullisuus kattaa paljon asioita, ja raportoinnissa kannattaakin keskittyä yrityksen liiketoiminnan kannalta oleellisimpiin asioihin, ja vähitellen laajentaa raportoitavien tietojen määrää, mikäli siihen on tarve.
VSME:n tai CSRD:n soveltaminen tukee vastuullisuuden integroimisessa liiketoimintaan, kun yritys joutuu arvioimaan liiketoimintasuunnitelman ja strategian vastuullisuuden näkökulmasta. Tämä saattaa avata havaitsemaan myös uusia riskejä, joita ei ole aiemmin otettu huomioon, tai uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Ennen kaikkea raportointi tuo yritykselle mittarit, joiden avulla voidaan mitata ja seurata vastuullisuusvaikutuksia. Kun yhä useammat yritykset raportoivat saman standardin mukaisesti, yritykset saavat tietoa myös muista saman toimialan yrityksistä ja miten niiden vastuullisuus kehittyy.
Kun raportointiprosessin tekee huolella keskittyen yrityksen liiketoiminnan kannalta oleellisiin tietoihin ja integroiden sen strategiaan sekä liiketoimintasuunnitelmaan, tulee vastuullisuudesta osa dataan perustuvaa systemaattista johtamista. Samalla huomio siirtyy yksittäisistä vastuullisuusteoista vastuullisuuden jatkuvaan johtamiseen ja kehittämiseen.
Mirka toimii johtajana Swecossa ja on erikoistunut vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen sekä kestävään rahoitukseen. Ennen Swecoa hän on toiminut rahoitusalan johtotehtävissä pankissa sekä suomalaisissa yrityksissä.
TUTUSTU
