Muutos koski henkilökohtaisen irtisanomiskynnyksen madaltamista ja irtisanomisperusteiden uudelleen sanoittamista. Software Finlandin jäsenkentässä tämä tarkoittaa sitä, että alan sisällä voi olla kahdentasoisia irtisanomisperusteita, jotka liittyvät työntekijän laiminlyönteihin tai suoriutumiseen. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus (TES) säätää kuitenkin irtisanomisperusteesta edelleen kuin vanha työsopimuslaki.
Sekavaa, eikö? Puretaan tätä hieman auki.
Aikaisemmin lain mukaan irtisanominen työntekijästä johtuvilla perusteilla oli mahdollista vain työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä asiallisesta ja painavasta syystä. Sellaisena pidetään työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.
Irtisanomiselta edellytetty painavan syyn vaatimus yhdistettynä siihen vaatimukseen, että irtisanomisen taustalla on oltava työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakava laiminlyönti, on nostanut työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomiskynnyksen verraten korkealle. Tätä edellytystä madallettiin laissa tietoisesti.
Työsopimuslaissa säädettyjä työntekijän henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita muutettiin siten, että jatkossa asiallinen syy olisi työnantajalle riittävä peruste päättää työsopimus. Irtisanomisperusteena olevalta seikalta ei edellytettäisi enää sellaista vakavuutta, että sitä olisi pidettävä painavana. Työntekijän velvoitteiden rikkomisen ei myöskään enää edellytettäisi olevan työsuhteeseen olennaisesti vaikuttava.
Asiallisena irtisanomisperusteena pidettäisiin työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden rikkomista tai laiminlyöntiä sekä työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten sellaista olennaista muuttumista, jonka vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.
Irtisanomisperusteena olevan seikan tulisi olla sellainen, että työsuhteen päättymisen voidaan katsoa olevan asiallinen seuraus työntekijän puolella olevasta sopimusrikkomuksesta tai olosuhteiden muutoksesta.
Erityisen huomioitavaa on, että alan sisällä lakimuutos koskee vain järjestäytymättömiä alan yrityksiä, joita ei sido mikään TES. Tällä tarkoitetaan sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäseniä. Järjestäytyneitä työnantajia sitova TES viittaa irtisanomisperusteen osalta edelleen vanhan lain mukaiseen irtisanomisperusteeseen ja tätä velvoitetta tulee lähtökohtaisesti noudattaa.
Koska alalla ei ole enää ollut vuoden 2022 alusta lukien yleissitova TES:sta, lakimuutoksen hyödyistä pääsevät nauttimaan lähinnä vain järjestäytymättömät työnantajat tai ne työnantajat, joilla oma yrityskohtainen TES ei viittaa vanhan lain mukaiseen irtisanomisperusteeseen.
Lakimuutos voi siis antaa tällä hetkellä järjestäytymättömille työnantajille paremmat mahdollisuudet puuttua työntekijästä johtuviin laiminlyönteihin tai esim. alisuoriutumiseen.
Kummassakin tapauksessa on syytä muistaa, että irtisanomisperusteen olemassaolon muodostuminen on ennen kaikkea johtamiskysymys. Lukuisia oikeudenkäyntejä hoitaneena voin tiivistää, että tyypillisesti irtisanominen kaatuu joko siihen, että laiminlyöntien on annettu jatkua liian pitkään ja lopulta menee ns. kuppi nurin yhden työntekijän kohdalla tai sitten johtaminen ei ole ollut tasapuolista ja toinen saa sanktion saman tyyppisestä laiminlyönnistä, joka toiselle sallitaan. Kyse on ennen kaikkea johtamisesta ja sen tasapuolisuudesta, sekä siitä, että esihenkilöt puuttuvat aktiivisesti havaitsemiinsa epäkohtiin. Tämän osalta ei ole oikotietä, eikä uusikaan laki mahdollista täysin hatusta vedettyjä irtisanomisperusteita.
Oikeustila uuden lain mukaisen irtisanomisperusteen lopullisen sisällön ja tulkinnan osalta on kuitenkin epäselvä, sillä muutos heitti romukoppaan noin 50 vuoden oikeuskäytännön lähes kokonaan. Lähes kaikki oikeustapaukset nimittäin perustelevat irtisanomisperusteen olemassaoloa tai sen puuttumista juuri asiallisuus- ja painavuuskriteereiden kautta. Lakimuutoksen lopullinen tulkinta määräytyy vasta vuosien päästä oikeuskäytännön perusteella.
Oma arvioni on, että irtisanomisriidat tulevat lisääntymään, kun uusille määräyksille haetaan oikeaa tulkintaa, riippumatta siitä, onko peruste todellinen vai ei.
Tämän lisäksi työlainsäädännön kentällä on tapahtunut ja tapahtuu tällä hallituskaudella merkittäviä muutoksia. Näistä lisää seuraavissa blogeissa. Stay tuned.