Me ajatustyötä tekevät ammattilaiset tutustumme generatiiviseen tekoälyyn uteliaasti ja opettelemme kehotteiden käyttöä yritys-erehdys-metodilla (mikä on hyvä!).
Tämä on tärkeä osa oppimispolkua. Katse kannattaa pian siirtää tekoälyn ‘käyttöönoton’ organisointiin ja sen tuoman muutoksen tukemiseen. Muutoin on vaarana, että meille ahertajille aiheutuu tarpeetonta stressiä, tehdään tuplatyötä ja (yritystasolla) otetaan turhia riskejä. 
Tekoälyohjeistuksen lisäksi on hyvä sopia yhteisestä toimintatavasta. Kyse ei ole vain uudesta teknologiasta, vaan mitä suurimmassa määrin ihmisistä, toimintatavoista ja muutoksesta. Olen kehittänyt joukon konkreettisia työkaluja, joiden avulla voi strukturoida tekoälyn kanssa etenemistä yksilö-, tiimi- ja yritystasolla.

Kiteytin vastauksen otsikon kysymykseen – Mitä generatiivisen tekoälyn kanssa kannattaa tehdä juuri nyt? – kuuteen kohtaan näin: 

1. Käyttötapojen tunnistaminen

Näen kentällä paljon sitä, että käyttötapojen tunnistaminen on yksilöiden varassa, ilman organisaatiotason tavoitteita. Myös piilokäyttöä eli varjo-AI:ta on tutkitusti paljon ja se synnyttää aivan turhia riskejä. 

Yhteinen, systemaattinen läpikäynti ja yhteinen pelikirja nopeuttaa hommaa eikä asia jää yksittäisen osaajan harteille. Ja riskitkin paremmin hallinnassa.

2. Kehotteet ja työnkulut

Kun sopiva osaamistaso kehotteiden käytössä on saavutettu, etsitään keinoja sisällyttää tekoälyn voima arjen työnkulkuihin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tekoälypohjaisten SaaS-ratkaisujen käyttöönottoa, rajapintaratkaisuja työnkulkujen automatisoimiseksi tai osalle jopa omien tekoälysovellusten rakentamista. 
Täsmäkoulutusta yhteiseen starttiin, jotta saatte yhteisen kielen ja tilannekuvan. 

3. Human in the loop!

Tekoäly kehittyy vauhdilla, mutta ajattelun ammattilaista tarvitaan arvioimaan ja validoimaan tuotoksia jokaisessa vaiheessa. Älä vedä AI-autopilotilla, siitä voi seurata hirveää jälkeä (näen verkossa isojenkin it-talojen käsistä lähtevää käsittämätöntä geepeetee-soopaa). 

Oma asiantuntemus ja näkemys yhdistettynä tekoälyn voimaan on voittava yhdistelmä.

4. AI-strategia on väkisin myös datastrategiaa

Tekoälyn hyödyntämisessä syötteen (promptien ja datan) laatu on ratkaisevaa. Onnistuminen edellyttää hyvää datan hallintaa ja selkeitä prosesseja tiedon käsittelyyn. 
Pohtikaa mikä on strategianne korkealaatuisen datan keräämiseksi ja edelleen tekoälymoottorin raaka-aineeksi. Tältä suunnalta voi etsiä kilpailuetua.

5. Koulutus ja kokeilukulttuuri

Tekoälyn kehitysvauhdissa pysyminen edellyttää positiivista asennetta muutokseen, avointa työskentelytapaa sekä kokeilukulttuuria. Hyödyntäkää ’Working out loud’ -asennetta: testatkaa uusia lähestymistapoja, jakakaa kokemuksia, tehkää virheitä ja oppikaa. 
Hyödyntäkää yhteistä ‘loitsukirjaa’, jonne talletetaan toimivia keinoja, kehotteita ja muita ideoita. Ottakaa käyttöön yhteinen kanava (Teams, Slack), jossa voi kysyä ja keskustella. Pitäkää edes kerran viikossa yhteinen vartti tai puolituntinen, jossa jaatte kokemuksia.

6. Yksityisyys, tietoturva ja etiikka

Tekoälyn riskejä kannattaa lähestyä ennakoivasti. Kehittäkää yhdessä vastuullisia käytäntöjä, joissa yksityisyys, tietoturva ja eettiset näkökohdat ovat huomioitu. Laatikaa näistä selkeä ohjeistus. Huomioikaa myös alihankkijat.

Kuva on tehty tekoälyllä.

TL;DR -summaus

Luovan tekoälyn tehokas ja vastuullinen hyödyntäminen edellyttää yhteisponnistusta suunnittelussa sekä ryhdikästä toteutusta. 
Tunnistakaa parhaat käyttötapaukset, integroikaa tekoäly arjen työnkulkuihin, pitäkää ihminen mukana prosessissa, panostakaa datan laatuun, ylläpitäkää kokeilukulttuuria ja huomioikaa eettiset näkökohdat. Rakentakaa tekoälytulevaisuutta määrätietoisesti ja strategisesti.
AI-terveisin Riitta 🌟 PS. Jos on kysyttävää tai haluat vilkaista yhtä kehittämistäni jäsennyksistä – Generatiivisen tekoälyn 4V-prosessia – laita minulle viesti LinkedIn:issa!