Nordic Software Summit kokosi Tukholmaan 20.8.2026 noin 1 500 ohjelmistoalan ihmistä. Suomesta mukana oli yli sata SaaS yrittäjää ja johtajaa. Poimimme päivästä 10 asiaa, jotka jäivät mieleen ja joilla on merkitystä suomalaisen SaaS yrityksen johtoryhmälle. Yksi teema hallitsi käytännössä kaikkea: AI. Emme keksi päivästä yhtäkään varsinaista asiasisältöistä puheenvuoroa, jossa tekoäly ei olisi ollut mukana. Ainoa poikkeus taisi olla päivän päättänyt antropologi. Keskeinen viesti ei kuitenkaan ollut vain, että AI muuttaa ohjelmistoja. Se muuttaa sitä, miten ohjelmistoyrityksiä rakennetaan.
Monterron toimitusjohtaja Gustav Lagercrantz kiteytti päivän ehkä tärkeimmän ajatuksen: Useful software gets replaced by AI. Business critical software gets stronger with AI. Aiemmin saattoi riittää, että ohjelmisto oli aidosti hyödyllinen. Enää välttämättä ei. Lagercrantzin mukaan vahvoilla ovat liiketoimintakriittiset ohjelmistot: ne eivät vain selviä AI-murroksesta, vaan voivat vahvistua sen ansiosta. Toinenkin lause jäi mieleen: kyse on muutoksessa navigoimisesta, ei sen ihailemisesta sivusta. Siinä oli aika hyvä kehys koko päivälle.
Päivän kovin yksittäinen setti oli Henrik Knibergin keynote How to thrive, not just survive, in the age of AI. Knibergin maailmassa ihminen, joka ei osaa koodata mutta tuntee oman alueensa, esimerkiksi tuotepäällikkö, asiakkuusvastaava tai liiketoimintajohtaja, voi oikein rakennetussa ympäristössä korjata ja lisätä toiminnallisuuksia keskustelemalla agenttien kanssa Slackissa. Ja agentit todella olivat siellä Slackissa. Ihmisten rinnalla työskenteli kymmeniä ihmisnimillä kulkevia AI-agentteja. Yksi keskeisimmistä oli nimetty ohjelmistokehityksen pioneerin, matemaatikon ja Yhdysvaltain laivaston amiraalin Grace Hopperin mukaan.
Agentit toimivat myös oma-aloitteisesti. Yksi huomasi logeista virheen ja ilmoitti siitä Slackissa, toinen tarttui asiaan ja teki korjauksen pull requestilla. Syntyi itseään korjaava kehä, jossa ihminen oli mukana, mutta ei jokaisessa askeleessa. Kniberg muistutti useaan kertaan, että tämä kuulostaa tulevaisuudelta. Mutta ei ole sitä, koska se tapahtui jo eilen. Ehkä kiinnostavin ajatus oli silti tämä: agentteja eivät rakentaneet IT-osasto, ulkopuoliset toimittajat tai ohjelmistokehittäjät, vaan niiden käyttäjät itse. Tarve, rakentaminen ja käyttö olivat samalla ihmisellä. Avoid black boxes. Edellytyksenä on kuitenkin company brain, organisaation knowledge base tai wiki, joka kertoo AI:lle, mikä yrityksessä on tärkeää ja miten siellä toimitaan. AI tarvitsee perehdytyksen siinä missä uusi työntekijäkin. Konteksti vähentää hallusinaatioita ja pitää tekemisen raiteillaan.
ICA Gruppenin CIO Peter Muld tarjosi päivän kiinnostavimman asiakasnäkökulman. Klassinen SaaS-myyntiargumentti kuuluu: älä rakenna itse, koska koodaaminen on hidasta ja kallista. Mutta ICA Gruppenilla koodaus muodostaa vain noin 20 prosenttia ohjelmistokehityksen kustannuksista. Loput 80 prosenttia syntyvät muun muassa liiketoimintalogiikan ymmärtämisestä ja mallintamisesta, määrittelystä, testauksesta, ylläpidosta ja integraatioista. Eli juuri se osa, jonka AI tekee dramaattisesti halvemmaksi, oli jo valmiiksi pienin osa laskua.
SaaS yhtiöille hyvä uutinen oli, ettei ICA Gruppenin ostamien ohjelmistojen kokonaismäärä ole laskenut, vaikka yhtiö tekee samaan aikaan omaa AI-kehitystä. Miksi sitten ostaa edelleen? Neljä syytä toistuivat: knowledge, reach, best of breed ja no risk vs. vibe coding. Toimittajalla on domain osaamista, valmis ratkaisu kattaa enemmän, paras markkinoilta löytyvä ratkaisu voittaa oman keskinkertaisen toteutuksen ja riskiprofiili on toinen kuin itse vibetetyllä koodilla. Osa SaaS-palveluista korvautuu, mutta tilalle ostetaan uusia. Ainakin ICA Gruppenin kokemuksen perusteella ajatuksen “SaaS is dead” voi unohtaa.
Fredrik Anderssonin (Grunden.ai) puheenvuorosta jäi yksi käytännöllinen strateginen kysymys: pystytkö vaihtamaan mallia? Alustavalintaa tehdessä on helppoa defaultata suuriin amerikkalaisiin malleihin. Data residency, EU-regulaatio ja mallien hurja kehitys tarkoittavat kuitenkin, että tämän päivän paras valinta ei välttämättä ole huomisen. Osaatko vaihtaa päämallin toiseen, jos on pakko tai jos se vain kannattaa? Sama koskee hinnoittelua. Jos oman palvelun hinnoittelu on sidottu token kulutukseen, mitä tapahtuu, kun saman työn tekemiseen tarvitaan vuoden päästä murto osa tokeneista? Onko prompti tai tokenpohjainen hinnoittelu silloin enää järkevä?
DNB Carnegien Thomas Baekkevold ja Predrag Savinovic sekä Monterron David Kuritzén näyttivät aika pysäyttävän kuvaajan. Julkisesti noteerattujen ohjelmistoyhtiöiden EV/EBITDA kerroin on pudonnut vuoden 2022 alun yli 45 kertaisesta noin 13,4 kertaiseen ja näyttäisi nyt stabiloituneen. Session vetäjien tulkinta oli kiinnostava: B2B multippelit ovat nyt liian matalia ja markkina on ylireagoinut. AI jakaa yhtiöitä voittajiin ja häviäjiin, mutta samalla markkina on rankaissut myös yhtiöitä, joiden liiketoimintaan AI ei muodosta suurta uhkaa.
Saman arvostusiskun ovat saaneet myös yrityksissä käytössä olevat liiketoimintakriittiset järjestelmät, joiden Monterro ja DNB Carnegie eivät usko olevan korvautumassa. Yksi tarjottu selitys oli pohjoismainen sijoittajarakenne. Teknologia ja ohjelmistoyhtiöt muodostavat vain muutaman prosentin Pohjoismaiden pörssiyhtiöistä, eivätkä suuret institutionaaliset sijoittajat välttämättä halua perehtyä pieneen ja monimutkaiseen markkinaan yhtiö kerrallaan. Jos narratiivi on “SaaS is dead”, turvallisin ratkaisu on laittaa koko sektori samaan laariin. Tämä blogi ei ole ostosuositus. Mutta kyllä se pani miettimään.
Ehkä päivän kiinnostavin yksittäinen kalvo koski Googlea, AWS:ää ja Azurea. DNB Carnegien esittämän laskelman mukaan hyperscalereiden yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut noin 800 miljardista dollarista vuonna 2024 arviolta noin 1 000 miljardiin tänä vuonna. Jos tehdyille AI-investoinneille halutaan teknologiayhtiölle tyypillinen noin 20 prosentin tuotto, laskelman mukaan liikevaihdon pitäisi nousta noin 3 000 miljardiin dollariin vuonna 2027, yli 4 000 miljardiin vuonna 2028, yli 5 000 miljardiin vuonna 2029 ja noin 6 000 miljardiin vuonna 2030. Sitten yleisöltä kysyttiin: pidättekö tätä kestävänä?
Se on kova betsi. Nelin tai kuusinkertaistuminen muutamassa vuodessa edellyttäisi käytännössä sitä, että AI käytön hinnat nousevat voimakkaasti tai volyymit kasvavat vastaavasti. Session yleinen johtopäätös oli, että hyperscalerit ovat muuttuneet verraten pienellä pääomalla hurjaa tuottoa tehneistä yhtiöistä erittäin pääomaintensiivisiksi ja matalamman marginaalin bisneksiksi, ainakin toistaiseksi. Jostain investointien tuotto on saatava. Käytännön seuraus näkyy session vetäjien mukaan jo Microsoftin lisenssihinnoissa. Nousupainetta ei siis välttämättä ole vain AI-käytön hinnassa vaan myös perushinnoissa.
DNB Carnegie nosti esiin GDPR:stä Digital Markets Actiin, Data Actiin ja AI Actiin jatkuneen sääntelykehityksen sekä seuraavana valmisteltavan Cloud and AI Development Actin (CADA). Esillä olleissa malleissa on kohtia, joiden toteutuessa suomalaisella ohjelmistoyrityksellä ei tietyissä kriittisissä palveluissa enää välttämättä olisi mahdollisuutta käyttää amerikkalaista teknologiaa hostingissa tai LLM puolella. Rajaus voisi koskea esimerkiksi NIS2:n mukaisia keskeisiä ja tärkeitä toimialoja. Sitten tuli kalvo, jollaista emme olleet ennen nähneet: kuinka suuri osuus kunkin maan pörssinoteeratuista yrityksistä menisi käytännössä pimeäksi ilman amerikkalaista teknologiaa?
Suomi oli kärjessä. Esitetyssä aineistossa osuus oli 90–95 prosentin haarukassa. Islanti ja Irlanti olivat vielä lähempänä sataa prosenttia. Ajatus siitä, että tällainen irtikytkentä synnyttäisi automaattisesti eurooppalaisen ohjelmistoteollisuuden renessanssin, näyttää tätä dataa vasten aika optimistiselta tai ainakin lyhytjänteiseltä. Ranska ja Saksa olivat noin 60 prosentin tasolla, ja ne ovat myös ottaneet asiassa selvästi aktiivisemman roolin EU:n digisuvereniteettikeskustelussa. Pieni sivuhuomio: oli kiinnostavaa, että juuri finanssitalo nosti esiin kysymyksen eurooppalaisen ohjelmistoteollisuuden renessanssista. Kaunis ajatus. Kun sitten juttelee suomalaisten SaaS-yrittäjien kanssa, kuva ei näytäkään ihan samalta.
Marcus Murray, Truesecin perustaja ja jonkinlainen Ruotsin Mikko Hyppönen, piti päivän ainoan puhtaasti tietoturvaan keskittyneen session. Murray oli koodauttanut hyökkäystyökalun mallilla, jossa ei ollut normaaleja rajoitteita, ja mursi lavalla livenä järjestelmän muutamassa kymmenessä sekunnissa. Hän pääsi domain controlleriin niin syvälle, ettei salasanojen vaihtamisella ollut enää juuri merkitystä.
Demon varsinainen pointti ei ollut näyttävyys vaan hyökkäyksen kustannuksen romahtaminen. Se, mikä ennen vaati paljon osaamista ja aikaa, voidaan nyt tehdä halvalla, nopeasti ja valtavalla volyymilla. Uhkakuva ei siis välttämättä ole laadullisesti uusi. Se on määrällisesti aivan eri kokoluokassa. Murray nosti esiin myös toisen huolestuttavan kehityksen: koodin määrä on lähes kaksinkertaistunut, mutta turvallisen koodin osuus on pysynyt reilussa 50–55 prosentissa. Reikäisen koodin absoluuttinen määrä kasvaa siis hurjaa vauhtia.
Tämä yhdistyy suoraan Knibergin company brain ajatukseen. Kun rakennat organisaatiollesi kaiken olennaisen tiedon yhdistävän aivon, rakennat samalla hyökkääjälle ensimmäisen ja parhaan kohteen. Pääsynhallinta roolitasolla ja poikkeavien kyselyiden tunnistaminen eivät ole lisäominaisuuksia vaan edellytyksiä.
Linda Björckin (Smartbizz) yksinkertainen huomio jäi mieleen: LinkedIn on toiseksi merkittävin lähde AI pohjaisessa sisällönhaussa. Eli kun kirjoitat LinkedIniin, et kirjoita enää vain seuraajillesi. Sanasi voivat päätyä AI:n vastaukseksi jonkun toisen kysymykseen.Hänen käytännön neuvonsa oli yksinkertainen: muotoile postaus vastaukseksi kysymykseen, jonka asiakkaasi oikeasti kysyy. Ja jos mietit, mitä julkaista, kolme vaihtoehtoa riittää: See. Know. Do. Jotain mitä näet, jotain mitä tiedät tai osaat, tai jotain mitä teet.
Päivän päätti antropologi Colin Moon, jonka Lost in translation oli samalla päivän kevennys ja yllättävän hyvä johtamisluento. Yksi luku jäi mieleen. Kun kysyttiin, pitäisikö pomolla olla kaikki vastaukset, ranskalaisista 84 prosenttia vastasi käytännössä kyllä. Suomalaisista 18 prosenttia. Ruotsalaisista 7 prosenttia. Ero ei ole kosmeettinen. Se vaikuttaa koko johtamismalliin: onko pomo se, jolla on vastaukset, vai se, joka fasilitoi keskustelun, jossa vastaus löydetään yhdessä.
Moon kuvasi myös pohjoismaisia päätöksentekomalleja. Ruotsalaiset keskustelevat pitkään, hakevat konsensuksen ja sitten toteuttavat suoraviivaisesti. Tanskalaiset lähtevät tekemään, huomaavat etteivät ole samalla kartalla, härdellöivät ja diskuteeraavat, luulevat taas tietävänsä ja yrittävät uudelleen. Norjalaisilla on skippertak: keskustellaan ja vältetään tekemistä viimeiseen asti, ja sitten runtataan homma maaliin paniikissa ja kaaoksessa ja taputellaan lopuksi toisia olkapäälle. Suomalainen malli muistuttaa Moonin mukaan ruotsalaista, paitsi että me diskuteeraamme hiton vähän ja teemme sitten suoraviivaisesti.
Kymmenen sisältöhavainnon lisäksi Tukholmasta jäi muutama käytännön havainto itse tapahtumasta. Ne voivat olla ensi vuoden reissua miettivälle vähintään yhtä arvokkaita.
Päivän vähiten mainostettu mutta sisällöllisesti ehkä syvin osuus olivat aamun roundtablet. Yksi käytännön vinkki: roundtableihin pitää ilmoittautua etukäteen ja ne täyttyvät nopeasti. Jos haluat tiettyyn pöytään, ilmoittaudu heti tapahtumaan ilmoittautumisen yhteydessä. Samana päivänä vapaan paikan metsästäminen on turha kuvitelma.
Suomalaisten suosikki oli Simon Kucherin vetämä Moving beyond seat based pricing. Hopealuotia seuraavaan SaaS hinnoittelumalliin ei löytynyt, mutta pöydässä pääsi keskustelemaan saman ongelman kanssa painivien yritysjohtajien kanssa. Käytännössä kaikki hakevat nyt sitä seuraavaa hinnoittelumallia. Suomalainen ModernPath puolestaan veti päivän aikana seitsemän omaa pöytää aiheesta Context and control in AI software development. Jokaisessa oli kymmenkunta aiheesta kiinnostunutta osallistujaa. 70 laadukasta kohtaamista potentiaalisten asiakkaiden kanssa yhdessä päivässä on aika hyvä saldo.
Näin se vain näyttää olevan. Paikalla oli yli sata suomalaista SaaS vaikuttajaa Oulusta, Tampereelta, Turusta ja Helsingistä. Suomi oli koko tapahtuman kolmanneksi suurin kansallinen ryhmä, heti Ruotsin ja Norjan jälkeen, ja hävisi norjalaisille vain muutamalla kymmenellä osallistujalla. Logistiikka on suomalaiselle lähes naurettavan helppo. Arlanda Expressin päätepysäkki on käytännössä tapahtumapaikan vieressä. Helsingistä pääsee aamulla koneella sisään ja illalla ulos käymättä Tukholmassa kertaakaan ulkona. Me molemmat vedimme päivän ilman takkia, läppärilaukkua tai muutakaan kantamusta.
Mutta tärkeintä olivat ihmiset. Yli sata suomalaista SaaS vaikuttajaa samassa talossa tarkoitti keskusteluja hinnoittelusta, maksamisen malleista, AI:n hyödyntämisestä ja asiakkaiden ostoepävarmuudesta ilman esityslistaa. SaaS Finlandin fasilitoimana teimme päivän aikana useita kymmeniä introja suomalaisten SaaS-yrittäjien välillä. Osa oli tullut Monterron kutsulla, osa meidän kauttamme, eivätkä kaikki tunteneet toisiaan ennestään. Networking efekti oli kova: aina joku tunsi jonkun ja esitteli hänet eteenpäin.
Software Finland ja SaaS Finland tekevät Monterron kanssa kumppanuutta, joten saimme myös esiteltyä monta suomalaista SaaS-yritystä suoraan Monterron ihmisille. Ei tiedä, vaikka jonain päivänä kiinnostaisi transaktio puolin ja toisin? Paikalla olivat myös kaksi Monterron ostamaa suomalaisyhtiötä, MORS Software ja Valona Intelligence, aiemmalta nimeltään M Brain. Oli kiinnostavaa kuulla perustajilta ja johdolta suoraan, millaista elämä pohjoismaisen pääomasijoittajan portfoliossa on. Ainakin tämän otoksen perusteella varsin hyvää. Moni portfolioyhtiö on päässyt myös itse tekemään yritysostoja Monterron rahoituksella. Ja sen verran pitää vielä lisätä, että SaaS Finlandin WhatsApp ryhmä lauloi mukavasti koko päivän. Kuvia jaettiin, lentokentälle mentiin porukalla ja syömässä käytiin yhdessä.
Kuuden Tukholman vuoden jälkeen Nordic Software Summit siirtyy ensi vuonna Kööpenhaminaan, elokuun loppupuolelle. Tarkka päivämäärä varmistuu myöhemmin. Tapahtuma on ollut osallistujille maksuton mutta invitation only. Sisään pääsee koodilla Monterron tai Software Finlandin kautta. SaaS Finland ryhmässä jaetaan ensi vuonna VIP-koodi, jolla pääsee suoraan ilmoittautumaan ilman Monterron normaalia hakuprosessia. Monterro luottaa siihen, että SaaS Finland toimii laadun takaajana ja meidän kauttamme tulevat yritykset ovat valmiiksi vetted.
Kööpenhaminaankin pääsee Helsingistä sisään ja ulos saman päivän aikana. Lentomatka on Tukholmaa hitusen pidempi, ei sen kummempaa. Mutta ehkä tällä kertaa lähdetään jo edellisenä päivänä ja syödään porukalla illallinen? Kun yli sata suomalaista SaaS maailman vaikuttajaa kokoontuu samaan paikkaan, siitä jää joka kerta hyvä mieli. Kaikki paikalla olleet, joiden kanssa puhuimme, pitivät päivää investoinnin arvoisena niin sisällön, verkostoitumisen kuin tapaamistenkin kannalta. Kööpenhaminassa nähdään!