Onko yrityksesi valmis uusiin vastuullisuusvaatimuksiin? EU:n sääntely, kuten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD), tuo mukanaan merkittäviä velvoitteita, joihin jokaisen softayrityksen vetäjän on syytä varautua. Jos mietit nyt, että mikä ihmeen CSRD ja miten se meidän firmaan liittyy, et todellakaan ole yksin.
Uusi ohjelmamme, Sustainability with Software Finland, auttaa sinua ottamaan CSRD-vaatimukset haltuun tehokkaasti. Yhdistyksemme tapaan olemme koonneet käytännönläheistä tietoa juuri softayritysten tarpeisiin: Saat työkaluja CSRD:n mukaiseen raportointiin, mahdollisuuksia benchmarkata muita sekä tilaisuuksia jakaa kokemuksia ja oppia vertaisilta.
Tule mukaan rakentamaan kestävää menestystä – joka näkyy myös tuloksessa! Aloitamme aivan alusta ja käymme online-tilaisuudessa 5.2.2025 klo 9 alkaen läpi CSRD:n perusteet, keskeiset käsitteet, perusvaatimukset ja aikataulun päälinjat. Ohjelma & ilmoittautuminen
Koska haluamme tehdä asiat sinulle helpoksi, olemme koonneet myös kätevän sanaston, jonka avulla tutustut helposti vastuullisuuden ja kestävyyden keskeisiin käsitteisiin. Aloitetaan tästä:
CSR (Corporate Social Responsibility, Vastuullinen liiketoiminta, Yritysvastuu)
Kansainvälistä yritystoiminnan itsesääntelyä ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden soveltamista yritystoimintaan. Ymmärretään tyypillisesti niin sanottuna kolmen pilarin mallina, johon kuuluu yrityksen sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristövastuu.
CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive, Kestävyysraportointidirektiivi)
EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD säätelee, kuinka yritysten edellytetään tarkastelevan ja raportoivan kestävyyttään.
Code of conduct (Eettinen ohjeisto)
Yrityksen säännöt sille, kuinka työntekijöiden tulee toimia ja hoitaa liiketoimintaa eettisesti.
Diversity (Diversiteetti, ks. Moninaisuus)
Due Diligence (Huolellisuusvelvoite)
Keskeinen työkalu yritysvastuuriskien hallinnassa ja kestävän kehityksen edistämisessä. Due Diligence tarkoittaa yrityksen prosessia, jossa tunnistetaan, arvioidaan ja ehkäistään toiminnan sekä arvoketjun kielteisiä ekologisia, sosiaalisia ja hallinnollisia vaikutuksia.
ESG (Environment, Social, Governance)
Kestävän kehityksen pilarit ja yritysten yhteiskuntavastuun kolme ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen.
Eettinen toimintaohjeisto (ks. Code of Conduct)
Ekologinen vastuu (Ecological Responsibility, Environmental Responsibility, ks. Ympäristövastuu)
ESRS (European Sustainability Reporting Standards)
EU:n standardit, joiden mukaan kestävyysraportointi tehdään.
Esteettömyys (Saavutettavuus)
Ajattelutapa, joka edistää vammaisten omatoimisuutta ja yhdenvertaisuutta. Sillä viitataan myös digitaalisiin ympäristöihin, kuten verkkosivustoihin, jotka suunnitellaan niin, että kaikki voivat käyttää ja ymmärtää niitä. EU:n esteettömyysdirektiivi velvoittaa yrityksiä tekemään tietyt tuotteet ja palvelut esteettömiksi.
Global Compact
YK:n yritysvastuualoite.
GRI (Global Reporting Initiative)
Riippumaton kansainvälinen organisaatio, joka auttaa yrityksiä ja muita toimijoita kantamaan vastuuta toimintansa ympäristö- ja yhteiskunnallisista vaikutuksista tarjoamalla niiden raportointiin yhteisen kielen.
Hiilijalanjälki (Carbon footprint)
Hiilijalanjälki (Carbon footprint) viittaa yrityksen kasvihuonekaasupäästöihin, jotka lasketaan usein GHG Protocol -standardien mukaisesti. Näitä päästöjä kutsutaan myös kasvihuonekaasuinventaarioksi (GHG inventory). Päästöjen raportointi on osa CSRD:n vaatimaa kestävyysraportointia.
Hiilikädenjälki (Carbon handprint)
Yrityksen toiminnan aiheuttama positiivinen ympäristövaikutus.
Hyvä hallintotapa
Hyvä hallintotapa kattaa kaikki yritysvastuun osa-alueet ja varmistaa toiminnan eettisyyden, oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden. Se näkyy muun muassa korruption torjunnassa, läpinäkyvyydessä, vastuullisessa palkitsemisessa, hallituksen riippumattomuudessa, osakkeenomistajien oikeuksien suojelussa sekä avoimessa tiedonjaossa.
Ihmisoikeudet
YK:n ihmisoikeudet tunnustavat jokaisen synnynnäisen arvon ja yhtäläiset oikeudet. Vuonna 1948 hyväksytty ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus asettaa valtioille vähimmäisvaatimukset niiden kunnioittamiseen, suojeluun ja toteuttamiseen. Myös yritystoiminnassa on kunnioitettava ihmisoikeuksia ja varmistettava, ettei niitä loukata.
Ilmastonmuutos
Ihmisen toiminnasta johtuva maapallon nopea lämpeneminen, jota aiheuttavat muun muassa fossiilisten polttoaineiden käytön lisäämät kasvihuonekaasut. Jo 1,5 asteen lämpeneminen voi aiheuttaa vakavia ja osin peruuttamattomia seurauksia ihmisille ja ympäristölle.
Kestävä kehitys (Sustainable Development)
Kestävä kehitys on jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, joka tapahtuu kansallisella, paikallisella ja globaalilla tasolla. Sen ytimessä on päätöksenteko ja toiminta, jossa ihmisten hyvinvointi, ympäristön kantokyky ja talouden kestävyys huomioidaan tasavertaisesti. Gro Harlem Brundtlandin mukaan (1987) ”kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.”
Kestävyys (Sustainability)
Pitkän aikavälin oikeudenmukaisuutta, joka perustuu taloudelliseen, sosiaaliseen, ekologiseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Yritykset voivat edistää kestävyyttä kehittämällä vastuullisia liiketoimintamalleja. Olennaista on siirtyä vähentämään negatiivisia vaikutuksia ja maksimoimaan positiiviset yhteiskunnalliset vaikutukset.
Kestävyysraportointi (ESG-raportointi, vastuullisuusraportointi)
Velvoittaa tällä hetkellä suuria EU:n markkinoilla toimivia yrityksiä raportoimaan ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja sosiaalisiin tekijöihin liittyvistä vaikutuksistaan. Velvoite laajenee asteittain muihin yrityksiin ja vaikuttaa epäsuorasti myös pienempiin yrityksiin arvoketjujen vastuullisuusvaatimusten kautta.
Kaksoisolennaisuus (double materiality)
Kaksoisolennaisuus on ESRS:n olennaisuusperiaate, joka edellyttää, että kestävyysraportoinnissa analysoidaan sekä yrityksen toiminnan vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin että kestävyysseikkojen vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan. Kaksoisolennaisuusanalyysi määrittele raportoinnin laajuuden.
Läpinäkyvyys
Yrityksen läpinäkyvyydellä tarkoitetaan avointa ja rehellistä viestintää sidosryhmien kanssa. Se sisältää tiedon julkistamisen yrityksen toiminnasta, taloudellisista tuloksista, riskeistä sekä muista olennaisista seikoista, jotka vaikuttavat sidosryhmien päätöksentekoon.
Monimuotoisuus – luonnon (biodiversity)
Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa ekosysteemien, lajien ja geenien runsautta, joka on välttämätöntä ihmisten hyvinvoinnille. Se ylläpitää talouksia ja yhteiskuntia tarjoamalla palveluja, kuten pölytystä, ilmaston säätelyä, tulvasuojaa ja maaperän hedelmällisyyttä, sekä mahdollistaa elintarvikkeiden, polttoaineiden, kuitujen ja lääkkeiden tuotannon.
Moninaisuus – työyhteisössä (diversity)
Työntekijöiden erilaisuutta esimerkiksi iän, sukupuolen, etnisen taustan, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden, kielen, uskonnon tai koulutuksen perusteella. Monimuotoinen työyhteisö voi parantaa yrityksen kannattavuutta, innovatiivisuutta, henkilöstön tyytyväisyyttä ja julkisuuskuvaa, mutta hyötyjen saavuttaminen edellyttää taitavaa johtamista.
Positiivinen erityiskohtelu
Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa erityistoimenpiteitä, joilla edistetään tosiasiallista yhdenvertaisuutta ja parannetaan tiettyjen ryhmien asemaa ja olosuhteita. Yhdenvertaisuuslain mukaan erilainen kohtelu, joka tähtää yhdenvertaisuuden edistämiseen tai syrjinnästä johtuvien haittojen poistamiseen, ei ole syrjintää, jos se on tilanteeseen nähden oikeasuhtaista.
Saavutettavuus (ks. Esteettömyys)
Sosiaalinen vastuu
Yrityksen vastuuta toimintansa vaikutuksista ihmisiin. Se kattaa yrityksen sidosryhmät, kuten henkilöstön, asiakkaat, yhteistyökumppanit ja paikallisyhteisöt, ja kytkeytyy olennaisesti työhyvinvointiin, reiluihin työehtoihin, tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen, moninaisuuteen ja osallistavaan työkulttuuriin. Ihmisoikeudet muodostavat sosiaalisen vastuullisuuden perustan.
Sustainable Development Goals (SDG)
SDG:t ovat YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n ydin. Nämä 17 tavoitetta kannustavat valtioita, yhteisöjä ja yrityksiä toimimaan köyhyyden poistamiseksi, eriarvoisuuden vähentämiseksi, talouskasvun edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ohjelma painottaa yhteistyötä ja vastuullisuutta.
Sustainable Development (Ks. Kestävä kehitys)
Sustainability (Ks. kestävyys)
Taksonomia
EU:n kestävän rahoituksen viitekehys, jossa yritysten toimintoja kytketään ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toimeenpanoon.
Taloudellinen vastuu
Edellyttää yrityksen toimivan taloudellisesti kestävällä pohjalla. Muodostuu kilpailukyvystä, kannattavuudesta, tehokkuudesta, omistajien tuotto-odotuksiin vastaamisesta sekä hyvästä hallintotavasta. Luo perustan sosiaalisen ja ympäristövastuun kantamiselle.
Tasa-arvo
Tasa-arvo tarkoittaa eri sukupuolten tasavertaisia oikeuksia, mahdollisuuksia ja oikeudenmukaista päätöksentekoa. Se sisältää myös lopputulosten tasa-arvon tavoittelun. Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella.
Viherpesu
Viherpesu tarkoittaa sitä, että tuotteesta tai yrityksen toiminnasta luodaan kuluttajalle virheellisesti ympäristöystävällinen kuva.
Whistleblowing (Ilmoittajan suojelu)
Ilmoittajansuojelulaki perustuu EU:n whistleblowing-direktiiviin ja määrittelee, miten väärinkäytöksistä tai lainvastaisesta toiminnasta voi ilmoittaa sekä millaista suojelua ilmoittajalle annetaan. Vähintään 50 henkilöä työllistävien yritysten on perustettava sisäinen ilmoituskanava. Laki takaa ilmoittajille suojelun ja kieltää vastatoimet.
Yhdenvertaisuus
Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, kielestä, uskonnosta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Se tarkoittaa myös yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutukseen, työllistymiseen ja palveluihin. Yhdenvertaisuus on jokaiselle kuuluva perusoikeus.
Ympäristövastuu
Tarkoittaa ympäristön pilaamisen estämistä ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämistä. Sisältää muun muassa päästöjen minimoimisen, luonnon monimuotoisuuden turvaamisen sekä ilmastonmuutoksen torjumisen.
Lähteet:
Cambridge Dictionary. “Code of conduct.” Luettu 2.12.2024.
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/code-of-conduct
Elinkeinoelämän keskusliitto. “Kartalle EU:n vastuullisuussääntelystä – missä mennään?” Luettu 2.12.2024.
https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/eun-vastuullisuussaantely-etenee-keskeiset-hankkeet-5-minuutissa/#spf-CSRD
Elinkeinoelämän keskusliitto. “Mitä tarkoittaa sosiaalinen vastuullisuus?” Luettu 5.12.2024.
https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/mita-tarkoittaa-sosiaalinen-vastuullisuus
European Climate Pact. “Mitä on ilmastonmuutos?” Luettu 3.12.2024.
https://climate-pact.europa.eu/about/climate-change_fi
European Environment Agency. “Luonnon monimuotoisuus – ekosysteemit.” Luettu 4.12.2024.
https://www.eea.europa.eu/fi/themes/biodiversity/intro
Euroopan parlamentti. “Loppu viherpesulle: miten EU sääntelee ympäristöväitteitä.” Luettu 5.12.2024.
https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20240111STO16722/loppu-viherpesulle-miten-eu-saantelee-ymparistovaitteita
Fondia Oyj. “CSRD ajankohtaiset.” Luettu 2.12.2024.
https://fondia.com/fi/fi/ajankohtaista/artikkelit/csrd-ajankohtaiset
Global Compact Network Finland. “Merja Pentikäinen & Hanna Silvola: Huolellisuusvelvoite (due diligence) on riskienhallintaa.” Luettu 2.12.2024.
https://www.globalcompact.fi/kaikki-blogit/merja-pentikainen–hanna-silvola-huolellisuusvelvoite-due-diligence-on-riskienhallintaa
GRI. “About GRI.” Luettu 2.12.2024.
https://www.globalreporting.org/about-gri
Hiilikädenjälki. “Hiilikädenjälki on positiivinen viesti.” Luettu 5.12.2024
https://www.hiilikadenjalki.com/
Global Compact Network Finland. “Hyvä hallintotapa ja taloudellinen vastuu.” Luettu 5.12.2024.
https://www.globalcompact.fi/hyva-hallintotapa
Ihmisoikeuskeskus. “YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet.” Luettu 3.12.2024.
https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/yritysvastuu/yk-n-yrityksia-ja-ihmisoikeuksia
Kangas, E., Viljamaa, A. & Mäki, K. 2021. Pienet vastuulliset yritykset: vastuullisuudesta kilpailukykyä. Teoksessa A. Haasio, S. Joensuu-Salo, & S. Saarikoski (toim.), Tekijä, näkijä ja vaikuttaja: SeAMK Liiketoiminta ja kulttuurin kokoomateos 2021, 143–150.
Liappis, H., Pentikäinen, M., & Vanhala, A. 2019. Menesty yritysvastuulla : käsikirja kokonaisuuteen. Edita.
OpenCO2net Oy. “Mikä on yrityksen hiilijalanjälki?” Luettu 2.12.2024.
https://www.openco2.net/fi/artikkelit/mika-on-yrityksen-hiilijalanjalki
Sheehy, B. & Farneti, F. 2021. Corporate Social Responsibility, Sustainability, Sustainable Development and Corporate Sustainability: What Is the Difference, and Does It Matter? Sustainability 13 (11), 1–17.
Sosiaali- ja terveysministeriö. “Esteettömyysdirektiivi.” Luettu 10.12.2024
https://stm.fi/esteettomyysdirektiivi
Suomen Yrittäjät. “Ilmoittajansuojelu eli whistleblowing.” Luettu 3.12.2024.
https://www.yrittajat.fi/tietopankki/tyonantajan-velvollisuudet/ilmoittajansuojelu-eli-whistleblowing/
Suomen Yrittäjät. “Yritysvastuu.” Luettu 2.12.2024.
https://www.yrittajat.fi/tietopankki/liiketoiminta/yritysvastuu/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. “Esteettömyys ja saavutettavuus.” Luettu 2.12.2024.
https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/esteettomyys-ja-saavutettavuus
Thiele, L. P. 2013. Sustainability. Cambridge, UK: Polity
Third Rock Finland Oy. “GRI:stä ESRS:ään — mikä muuttuu kestävyysraportoinnissa?” Luettu 3.12.2024.
https://thirdrock.fi/grista-esrsaan-mika-muuttuu-kestavyysraportoinnissa/
Ulkoministeriö. “YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen käännökset.” Luettu 3.12.2024.
https://um.fi/yk-n-ihmisoikeusjulistus
United Nations. “The 17 Goals”. Luettu 4.12.2024.
https://sdgs.un.org/goals
United Nations Global Compact. “CEO Agenda.” Luettu 2.12.2024.
https://unglobalcompact.org
Yhdenvertaisuusvaltuuteet. “Positiivinen erityiskohtelu.” Luettu 5.12.2024.
https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/positiivinen-erityiskohtelu
Ympäristöministeriö. “Mitä on kestävä kehitys.” Luettu 3.12.2024.
https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys