Kun uupumus tukahduttaa luovuuden, tuottavuus kärsii. Työhyvinvoinnissa oleellista on, miten työyhteisössä taataan jatkuva hyvä suorituskyky.

Nopea kelaus postauskimaran ensimmäiseen osaan: Mielenterveyden ongelmat ovat IT-alalla yleisin saikkujen ja työkyvyttömyyden syy. Mielen bugeista johtuvat poissaolot voivat verottaa työnantajan lompakkoa vuosittain jopa viisinumeroisia summia per työntekijä.

Puhutaan siis isosta ongelmasta.

“Burnout ja erityisesti pandemian aikana lisääntyneet ongelmat elämänhallinnassa lienevät tyypillisimmät mielenterveyteen linkittyvät poissaolon syyt alallamme. Töitä on paljon, kaikella on kiire ja osaamisestaan ylpeä ihminen ei anna periksi, vaan uupuu”, työhyvinvoinnin kehitystä läheltä seurannut Rakettitieteen toimitusjohtaja Juha Huttunen arvelee.

Eroon mustavalkoisesta ajattelusta

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakan mukaan perusongelmana on työpaikkojen joustamattomuus.

“Mielenterveyden ongelmaan sairastunut on joko in tai out, terve tai sairas. Välivaiheita työkulttuurissamme ei ole: mielenterveyteen liittyvät sairaudet nähdään lopullisina, vaikka ei se ammattitaito sairastumisen myötä katoa. Jaksaminen voi kadota, jolloin keinona voi olla esimerkiksi lyhyempi työaika”, Sydänmaanlakka sanoo.

Lisäksi burnout voi olla työyhteisölle traumatisoiva kokemus. Vaatii taitoa, että sairastunut pääsee takaisin työn imuun palattuaan lestiensä pariin: ”Kun ihminen palaa työyhteisöön, jossa on sairastunut, työyhteisö ympärillä usein muistuttaa sairastumisesta. Monet saattavat pohtia, onko itselle hyväksi palata samaan työyhteisöön ja -kulttuuriin.”

Työkulttuurin pitäisikin muuttua hyväksyvämmäksi ja nähdä mielenterveyden ongelmat osana arkea. “Kaikilla meillä on parempia ja huonompia kausia. Kukaan ei ole kone, joka voi tekee töitä täydellä teholla 24/7”, Sydänmaanlakka toteaa.

Työssä jaksamisesta ja mielen ongelmista puhumisessa on siis selkeästi kehitettävää. Samaan aikaan se on ihmisläheisen johtamisen kulmakivi.

Varman Tietoa työkyvystä –raportissa korostetaan, että tietotyön kuormittavuuden hallintaan tarvitaan organisaatiotason ratkaisuja. Sydänmaanlakka komppaa näkemystä: “Tulevaisuuden työympäristöjen tulee joustaa ja nähdä psyykkinen kuormittavuus merkittävänä.”

Myös Rakettitieteen Huttusen mukaan työelämä vaatii ravistelua, sillä työhyvinvointia pidetään edelleen lähinnä henkilöstöhallinnon puuhasteluna eikä johtoporras mieti tarpeeksi aktiivisesti, miten työyhteisössä taataan jatkuva hyvä suorituskyky.

“Usein tyydytään tekemään henkilöstötyytyväisyyskysely, jota verrataan johonkin tavoitetasoon. Jos ei olla pahasti sen alapuolella, mitään muutoksia ei tehdä. Tässä on jokseenkin kaikki väärin, mutta silti tämä on kenties yleisin tapa, jolla suorituskykyä mitataan ja johdetaan”, Huttunen sanoo.

Pandemiassa myös plussansa

Poikkeusolojen aika ei ole ainakaan tehnyt tekkialasta vähemmän kompleksisempaa tai ihmisläheisestä johtamisesta helpompaa, kun esimerkiksi kaikki hiljainen tieto valuu lattialle ja kokonaiskuvan vieminen eteenpäin on hankalaa.

Toki pandemialla on ollut myös myönteisiä vaikutuksia työhyvinvointiin ja työkykyyn: esimerkiksi monille ohjelmistokehittäjille työn tekeminen on ollut kotioloissa tehokkaampaa ja siksi tyydyttävämpää.

Pandemian seurauksena työelämässä tapahtuneet muutokset saattavat lopulta luoda parempaa johtajuutta, ja ainakin viimeinen naula on nyt nakuteltu “tuossa on speksit, koodaa” –komentokulttuurin arkkuun.

“Etätyön on koettu vaativan parempia johtamismalleja ja -järjestelmiä. Ehkäpä se osaltaan vaikuttaa työhyvinvoinnin vakavammin ottamiseen, jolloin voittavat niin työntekijät, yritys kuin asiakkaatkin”, Huttunen täsmentää.

Tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren kirjoittaa Kelan tutkimusblogissa, miten Kelan korvaamat sairauspoissaolot laskivat ensimmäisenä koronavuonna 2020, ja mielenterveysongelmien perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrän kasvu pysähtyi.

Blomgren huomauttaa kirjoituksessaan, että poikkeusaika hankaloittaa trendien tulkintaa, ja on “saatu viitteitä myös siitä, että mielenterveyden häiriöihin perustuvat poissaolot olisivat yleistyneet koronavirusepidemian pitkityttyä ja etätyön kuherruskuukausien päätyttyä”. Koronan kokonaisvaikutusta on siis hankala arvioida.

Investoimatta jättäminen tulee kalliiksi

Työelämä kipuilee edelleen pandemian takia, ja nyt meitä on kohdannut uusi kriisi, Ukrainan sota. Nyt jos koskaan pitää panostaa työhyvinvointiin.

Miksi? Investoimatta jättäminen tulee liian kalliiksi. Kun hyvinvointiin laitetaan paukkuja, eurot tulevat monin kerroin takaisin: latautunut, energinen ja luova ihminen on aina tuottavampi kuin kapasiteetin viimeisillä rippeillä kituutteleva, se on selvä.

Vaikka työn tekemisen automaatioaste kasvaa koko ajan, ei kone voi korvata ihmisen luovuutta. Uupumus on luovuuden kryptoniitti: jos ei voi palautua, luovuus kuolee.

“Hyvinvoivat työtekijät ovat tutkitusti 15–20 % tuottavampia”, sanoo Auntien Head of Service Mika Kupila ja lisää, että mielenterveyteen investoimisen ROI on hyvä: “Deloitten artikkelin mukaan erilaisten mielenterveysongelmia ehkäisevien hankkeiden ja työhyvinvointia lisäävien prokkisten keskimääräinen tuotto on 5 puntaa jokaista käytettyä puntaa kohti.”

Jatkuvan hyvän suorituskyvyn takaaminen ei ole mikään irrallinen lisäke liiketoiminnan johtamisesta ja kovien euromääräisten tulosten saavuttamisesta, vaan ne ovat yksi ja sama asia.

“Jos haluat yrityksesi menestyvän pitkällä aikavälillä, mittaat sitä, miten onnistut ihmisten hyvinvoinnin ja motivaation johtamisessa”, lisää Rakettitieteen Huttunen.

Kaikki eivät sovi samaan muottiin

Nyt kun on saatu aikaan ikävä tunnelma, on hyvä pureutua ratkaisuihin.

Vaikka suurin osa firmoista haluaa tehdä asiat oikein, valitettavasti aina ei vain ymmärretä sitä, mikä on oikeasti tärkeintä.

Työhyvinvoinnissa ei ole kyse siitä, että kahvihuoneessa on kauralattea, pullaa ja pomppulinna. Huomio saattaa mennä toissijaisiin asioihin ja purkkaratkaisuihin: palkataan kulttuurimuotoilijoita keksimään jippoja, joilla halutaan saada kaikki tyyytyväisiksi.

“Usein hyvinvoinnin ja motivaation johtaminen hoituu täysin musta tuntuu -periaatteella. Kopioidaan muodikkaiden firmojen tekemisiä miettimättä, sopivatko ne oman firman pirtaan”, Huttunen sanoo.

Miten sitten pitäisi toimia? Ei ainakaan jättää reagoimista siihen, kun tuulettimeen on jo osunut.

Konsteja on monia ja yleisin haaste onkin se, että jokaisessa firmassa eri keinot toimivat parhaiten. Yksi asia kaikille on yhteistä:

“Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on parempi vaihtoehto kuin reaktiivinen mielenterveystyö”, päättää Auntien Kupila.

Järjestämme aiheesta studiotilaisuuden tiistaina 3.5. klo 9 alkaen. Tilaisuudessa pureudutaan quickfixien sijaan toimiviin ratkaisuihin. Katso ohjelma & ilmoittaudu mukaan. Tervetuloa!

Lähteet:

Auntie (2021): Mikä on työntekijöiden mielenterveyteen investoimisen ROI?
Blomgren (2021): Sairauspoissaolot kääntyivät laskuun koronavuonna 2020. Kelan tutkimusblogi.
Deloitte (2020): Mental health and employers: refreshing the case for investment
Mielenterveyden keskusliitto (2020): Työelämä ja mielenterveys
Mielenterveyden keskusliitto (2019): Mielenterveysbarometri
Thompson (2022): Mental Health – An Important Conversation in the Tech Industry. Tech Times.
Varma (2022): Tietotyö ja työkyky – tutkittua tietoa ja työpaikan keinoja aivokuorman hallintaan

Alkuperäinen julkaisu on luettavissa Rakettitieteen blogissa.