ICT-alan osuus maailman energiankulutuksesta on merkittävä. Tällä hetkellä sen osuus on globaalisti noin kymmenesosa käytetystä sähköenergiasta ja vuoteen 2030 mennessä sen odotetaan nousevan 20 prosenttiin. Ohjelmistojen tarvitseman infrastruktuurin datakeskuksia, laitteita ja tietoverkkoja on kehitetty jo vuosia energiatehokkaammiksi, mutta miten on itse ohjelmistojen laita?
Vihreällä koodauksella eli Green Codingilla tarkoitetaan ohjelmistojen energiankulutuksen optimointia ja energiatehokkuuden huomioonottamista ohjelmistojen suunnittelussa. Teema on noussut puheenaiheeksi aivan viime aikoina. Energiankulutuksen optimoinnin seurauksena tarve yrityksen päästökompensaatiolle pienenee. Ekologisen näkökulman lisäksi vihreän koodin liiketoimintahyödyt yrityksille voivat olla merkittäviä.
Ohjelmistoyrityksillä on suuri mahdollisuus vaikuttaa energiankulutukseen sillä miten ohjelmistoja muotoillaan, rakennetaan, myydään ja ostetaan. Vaikka ekologinen vastuullisuus ja vihreät teknologiat ovat muodostuneet monelta osin viime vuosina jopa yritysmaailman normiksi, ohjelmistoalalla on tässä suhteessa vielä paljon matkaa kuljettavana.
Ohjelmistojen optimoinnissa ei ole varsinaisesti mitään uutta. Asiaan on suhtauduttu usein kuitenkin yllättävän laiskasti. Vanha alan klassikko on ratkaista ongelmat ostamalla “lisää rautaa” tietojärjestelmän toimiessa liian hitaasti. Pilviympäristöissä lisäkapasiteetin hankkiminen on luonnollisesti vielä helpompaa. Laskentatehon nopea kasvu sekä mobiililaitteissa että palvelimissa eivät ole auttaneet asiaa.
Tehottomasti toimiva ohjelmisto on usein valitettavasti merkki myös muista laatuongelmista. Hitauden aiheuttavat käytettävyysongelmat näkyvät pahimmassa tapauksessa asiakaskokemuksessa, myynnissä ja maineessa. Olemme hiljattain Suomessa saaneet lukeneet lehdistä esimerkiksi hankaluuksista terveydenhuollon tietojärjestelmien käytössä tai erään suuren organisaation ongelmista ja hitauksista palkkajärjestelmässä. Tällaista on vaikea ymmärtää, kun tietää mitä kaikkea tietotekniikalla kuitenkin on mahdollista nykyään saada aikaan.
Mutta: keskustelu ja liikehdintä vihreän koodauksen ympärillä on onneksi käynnissä. Suomessa Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi keväällä 2021 ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian. Strategia on laaja-alainen ja visiona on tehdä Suomesta ekologisesti kestävien ICT-ratkaisujen käytön ja kehittämisen edelläkävijä, jossa edistetään ja tuotetaan myös asiaan liittyviä ratkaisuja kansainvälisesti. TIEKE, TIVIA ja LUT puolestaan edistävät alueellista Green ICT -hanketta, jonka ytimessä ovat vähähiilinen digipalvelutuotanto sekä ilmasto-osaamisen parantaminen yrityksissä ja julkishallinnossa.
Mihin sitten pitäisi kiinnittää huomiota, jos suuntana on energiatehokkaat ohjelmistot? Näillä kolmella kohdalla päästään jo pitkälle:
Suurimman vaikutuksen voi saada aikaan jo suunnittelupöydällä: digitalisaation avulla voidaan vaikuttaa lukuisten toimialojen, kuten vaikka teollisuuden tai logistiikan tai liikenteen päästöihin.
Sen lisäksi, mitä tietotekniikalla tehdään, perinteisillä hyvillä ohjelmistojen suunnittelu- ja ohjelmointiperiaatteilla voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä sekä energiankäytössä että euroissa: kiinnitetään huomiota algoritmeihin ja rakenteisiin, vältetään tarpeetonta tiedonsiirtoa, tehdään laskentaa vain tarpeen mukaan. Suhtaudutaan siis saatavilla olevaan laskentakapasiteettiin siten, kuin se ei olisi lähes rajaton. Ja keskitytään laatuun.
Vihreän koodin kirjoittaminen vaatii luonnollisesti osaamista. Energianäkökohtia ei ole perinteisesti otettu huomioon edes alan korkeakoulutuksessa, mutta asia lienee vähitellen korjautumassa kansallisten ja alueellisten tavoitteiden, kuten ICT-alan ilmastostrategian viitoittamana. Myös kurssimuotoista täydennyskoulutusta tarvitaan nykyisille osaajille.
Tämän lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota yleisesti ohjelmistoalan tarvitsemaan yliopisto- ja korkeakoulutuksen tarpeeseen: matemaattis-luonnontieteelliseen pohjaan, insinööritaitojen opiskeluun ja poikkitieteelliseen ajatteluun. Laadukkaan ohjelmiston tekeminen vaatii teoreettista ymmärrystä, teorian soveltamista ja ihmisten ymmärtämistä. Vihreä koodaripula ei välttämättä ratkea muutaman viikon muuntokoulutuksella.
Ilmasto-osaamista tarvitaan myös luonnollisesti ostamisessa: miten energiatehokkuutta osataan vaatia kumppaneilta ja ohjelmistoilta. Ostavilta yrityksiltä myös velvoitetaan lisäämään ohjelmiston käytöstä johtuvat päästöt osaksi omaa päästölaskentaansa. Toisaalta on hyvä myös kiinnittää huomiota tekemisen tapoihin sekä yleisiin laatunäkökohtiin.
Ohjelmistojen luonteeseen kuuluu, että ne eivät ole koskaan täysin valmiita. Hyvin rakennettua ohjelmistoa voidaan muuttaa ja kehittää eteenpäin maailman muutosten mukana. Ketterät jatkuvan kehittämisen toimintatavat tukevat energiatehokkaiden ohjelmistojen suunnittelua ja optimointia paremmin kuin perinteiset ohjelmistoprojektit, jossa räätälöitävää ohjelmistoa yritetään rakentaa kerralla valmiiksi. Optimointiin voidaan siis keskittyä oikea-aikaisesti ja oikeaan tarpeeseen pohjautuen.