Akateemisessa maailmassa jotkut konferenssit ovat suurempia kuin toiset – eivät vain kooltaan, vaan myös arvostukseltaan. Tänä keväänä Portugalissa järjestetty ohjelmistotekniikan johtava International Conference on Software Engineering (ICSE) -konferenssi on yksi tämmöisistä konferensseista. Osallistuin itse kahteen konferenssin yhteydessä pidettyyn työpajaan sekä sain kunnian toimia panelistina pääkonfferenssin yhteydessä järjestetyssä monimuotoisuus ohjelmistotekniikassa -paneelissa. Ennen kaikkea minua kiinnosti ymmärtää paremmin, mitkä ovat tällä hetkellä nousevia teemoja ihmislähtöisessä ohjelmistotekniikassa.
Ohjelmistotekniikka ei alana ole pelkästään koodirivejä ja uusia ohjelmistoja. Tiedämme, että ohjelmistot muovaavat yhteiskuntaamme, vaikuttavat käyttäjiin monin tavoin ja voivat olla ratkaisevassa roolissa ihmiskunnan paremman tulevaisuuden muotoutumisessa. Tämä on näkynyt myös ihmislähtöisen tutkimuksen lisääntymisenä akateemisessa ohjelmistotekniikassa.
ICSE-konferenssissa on jo pitkään ollut ”Software Engineering and Society” -teemainen osakokonaisuus. Tänä vuonna tämän osion aiheet olivat erittäin laaja-alaisia: käyttäjäkeskeisyydestä tietoturvaan ja yksityisyyteen, kestävästä ohjelmistokehityksestä alan monimuotoisuuskeskusteluun sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden teemoihin ja laajemmin teknologian ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen. Yksi mieleenpainuvimmista esityksistä käsitteli vitsailun merkitystä ohjelmistokehityksessä – miten se on olennainen tiimityön ja työn merkityksellisyyden kannalta, mutta vaatii samalla paljon tasapainottelua, luottamusta ja keskinäistä tuntemusta. Vitsailun täytyy pysyä hyvän maun rajoissa, kaikkien täytyy jakaa yhteinen käsitys siitä, mitä huumori tarkoittaa, ja uusien tiimin jäsenten huomioiminen on tärkeää. Lisäksi tiimissä täytyy vallita luottamus, jotta ylilyönneistä voidaan keskustella avoimesti. Psykologinen turvallisuus ja myös yhteenkuuluvuuden tunteen teemat olivatkin esillä monissa esityksissä. Myös neurodiversiteettiin liittyviä papereita oli tänä vuonna selvästi enemmän – aihe onkin ollut hienosti esillä myös suomalaisissa ohjelmistoyrityksissä!
Käytäväkeskusteluissa yksi aihe nousi ylitse muiden – juuri ennen konferenssia Google oli ilmoittanut suurista irtisanomisista monimuotoisuustiimissään. Paikalla oli tutkijoita, jotka olivat saaneet irtisanomisilmoituksen, ja tunnelma oli hämmentynyt. Monet tutkimustulokset osoittivat, että olemme vasta raapaisseet monimuotoisuuden pintaa ohjelmistoalalla. Epäilen, että monimuotoisten tiimien johtaminen sekä tulosten ja vaikuttavuuden mittaamiseen liittyvät lähestymistavat nousevat ensi vuonna entistä suurempaan rooliin.
Tilanne herätti myös ajatuksia siitä, kuinka tärkeää on tutkimuksen, liiketoiminnan ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus. Erityisen tärkeää on, että tämä vuorovaikutus on vastavuoroista ja että kaikki osapuolet näkevät sen vaikuttavuuden, mitattavuuden ja merkityksellisyyden. Vastavuoroisuutta voi onneksi ohjata ja rakentaa jatkuvasti. Suomessa tekniikan alan tutkimuksen rahoitus luo jo itsessään tietynlaista vastavuoroisuutta – saadakseen rahoitusta esimerkiksi Business Finlandilta, hankkeessa mukana olevien tutkijoiden ja yritysten täytyy löytää toimia, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia sekä vahvistavat suomalaisen teknologia-alan kasvunäkymiä.
Suomen ohjelmistotekniikan yliopisto-ohjelmista vastaavat laitokset saivat juuri 49 palkallista väitöskirjatutkijapaikkaa opetusministeriön lanseeraamassa ”tohtoripilotissa”. Tämän pilotin tavoitteena on lisätä tohtoreiden määrää suomalaisissa ohjelmistoyrityksissä ja näin vauhdittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Pilotti on juuri alkamassa, ja mielestäni se on yksi kiinnostavimmista uusista kokeiluista, jotka edistävät uudenlaista yhteistyötä suomalaisessa ohjelmistotekniikan kentällä. Erityisen vaikuttavaa on se, että aiheet ovat yhtä laaja-alaisia kuin ICSE-konferenssissa – hybridityöstä ja hyvinvoinnista 6G-teknologioihin tai vaikkapa digitaalisiin identiteetteihin ohjelmistotuotteissa ja tekoälyyn ohjelmistojen laadunvarmennuksessa tai haavoittuvuuksien tunnistamisessa. Aiheet eivät ole vain mielenkiintoisia, vaan myös merkityksellisiä ohjelmistobisneksen näkökulmasta.
Kannustankin pohtimaan, voisiko teidän yrityksenne olla jollain tavalla mukana tohtoripilotissa – kommentoimalla tai ehdottamalla aiheita, osallistumalla tutkimukseen, jakamalla tietoa tai vain osallistumalla tohtoripilotin tapahtumiin.
ICSE-konferenssin Software Engineering in Society -osioon hyväksytyt paperit: https://conf.researchr.org/track/icse-2024/icse-2024-software-engineering-in-society?#event-overview
Seuraava tohtoripilotti-tapahtuma (avoin myös yrityksille): 4.-5.11.2024 Lahdessa – ilmoittautuminen ei ole vielä auki, mutta laita sähköpostia sonja.hyrynsalmi@lut.fi jos haluat ilmoituksen, kun tapahtumaan ilmoittautuminen alkaa.