Softa-ala kasvaa Suomessa vahvasti ja tulee lähivuosina tarvitsemaan tuhansia uusia osaajia. Jo nyt töitä olisi 10 000 tekijälle lisää. Yritysten ei kannata enää keskittyä kilpailemaan vain samoista harvoista senioreista, vaan kasvattaa omansa. Työmarkkinoilla paikkaansa nimittäin etsii yhä suurempi joukko junioritason ohjelmistokehittäjiä.
Vaikka junioreiden palkkaaminen on tehokas ratkaisu osaajapulaan, ehdoton edellytys senioriksi kehittymiseen ja siten uusien rautaisten ammattilaisten markkinoille saamiseen, liittyy siihen yrityksen näkökulmasta myös riskejä. Moni uuden osaajan palkkaamista empivä pyörittelee päällimmäisenä, kannattaako perehdyttämiseen ja osaamisen kehittämiseen satsata resursseja, jos junnu heti käytännön työkokemusta saatuaan vaihtaakin työpaikkaa?
Ohjelmisto- ja e-business ry sekä Mimmit koodaa -ohjelma antaa nyt ainutlaatuisen mahdollisuuden kuulla (ja ottaa käyttöön!) parhaat vinkit, miten sitoutat junnun yritykseesi ja vaalit hänestä tulevaisuuden sennun. Jaossa on parhaita tärppejä niin junnuja palkkaavan, kokeneen työnantajan kuin itse junior-osaajien näkövinkkelistä.
Ohjelmassa:
Tilaisuus on osa Ohjelmisto- ja e-business ry:n HR-klubia, joten tervetuloa mukaan kaikki softayrityksen rekrytoinnista ja ihmisten johtamisesta vastaavat!
Siis mikä junnu?
Junnulla tai juniorilla tarkoitetaan IT-alan osaajaa, joka on aloittamassa tai vasta aloitellut uraansa. Junnu on voinut kerätä suurimman osan kokemuksestaan muualta kuin työsuhteista, esim. omien projektien kautta. Toisaalta junnulla voi olla syvääkin työelämäkokemusta, mutta eri alalta ja tehtävistä kuin ohjelmistokehityksen parista. Juniori voi siis olla esim. opiskelija, pian alalle valmistuva opiskelija, jo valmistunut (mutta ei vielä työkokemusta saanut) uusi osaaja tai alanvaihtaja. Iällä ei ole väliä!
Koodaan, koutchaan, koulutan ja konsultoin eli olen vähän niinkuin 4K, enkä tarkoita sitä näyttöä vaan Citymarkettia. Minulla on ollut ilo päästä tekemään urani aikana todella monenlaisia juttuja raudan rajalta aina pilven reunalle ja peleistä tehdasjärjestelmiin.
Ennen koodarin uraa olin myös ns. oikeissa töissä vanhustenhoidossa, elintarvikealla, maanrakennuksessa jne., mutta siitä nyt on jo aikaa. Vanhaa sananlaskua mukaillen mikään muu ei ole tärkeää paitsi koodaaminen, eikä sekään ole niin tärkeää.
Kaisa Heinonen alkoi opiskella koodausta alanvaihtajille tarkoitetussa koulutuksessa vuoden 2020 alussa ilman aiempaa kokemusta ohjelmistoalasta ja nyt hän työskentelee junior software developerina Haallaksella.
Aiemmassa elämässään Kaisa opiskeli yhteiskuntatieteitä tavoitteenaan tutkijan ura, mutta valmistumisensa jälkeen hän päätyi kuitenkin vaihtamaan alaa kuvataiteen pariin. Kuvataideympyröissä vietettyjen vuosien jälkeen tuli jälleen aika vaihtaa suuntaa ja toteuttaa pitkäaikainen haave koodauksen opiskelusta ja työskentelystä IT-alalla.
Ohjelmistokehityksen parissa Kaisa pääsee nyt toteuttamaan kiinnostustaan tutkimiseen, asioiden kriittiseen tarkasteluun, ongelmanratkaisuun ja uuden luomiseen.