Digisyrjäytyminen on todellinen uhka niin ohjelmistoalalle kuin kansantaloudellekin
Meillä ei ole varaa odottaa, että muutos tapahtuu itsestään. Perusasiat on saatava kuntoon nyt.
Suomi tunnetaan kansainvälisissä vertailuissa digitalisaation huippumaana. Olemme jo vuosia sijoittuneet aivan kärkisijoille EU:n ja kansainvälisten mittareiden vertailuissa. Yritykset hyödyntävät pilvipalveluja ja tekoälyä keskimäärin selvästi EU-keskiarvoa enemmän, ja julkisen sektorin digipalvelut ovat monessa suhteessa maailman huippua.
Samaan aikaan yrityskentässä elää myös aivan toisenlainen todellisuus: moni pk-yritys on jäänyt – ja jäämässä – jälkeen jopa perustason digitalisaatiossa. Kutsun ilmiötä yritysten digisyrjäytymiseksi.
Olen parin viime vuoden aikana keskustellut satojen tilitoimistojen ja pk-yritysten kanssa. Näen läheltä, kuinka yrityskenttä on jakautumassa kahtia: osa panostaa voimakkaasti digitaalisiin työkaluihin ja kehittää toimintaansa datan varassa, osa taas torjuu muutoksen.
Taloustutkimuksen Vismalle viime vuonna tekemä tutkimus vahvistaa kentällä näkemäni. Sen mukaan Suomessa on edelleen:
Nämä eivät ole enää harmittomia “vanhoja tapoja”, vaan suoria esteitä yritysten kasvulle ja reagointikyvylle. Jos perustoiminnot pyörivät kynällä, paperilla ja excelillä, miten yritys voi hyödyntää tekoälyä, rakentaa kassavirtaennusteita tai tehdä suunnitelmallista strategista työtä?
Digisyrjäytymisen vaikutus ei ulotu pelkästään yritysten väliseen kilpailuun, vaan se on ongelma myös ohjelmistoalan ja lopulta jopa kansantalouden kasvun kannalta.
Kun kymmenet tuhannet pk-yritykset pyörittävät yhä talouttaan vanhoilla metodeilla, niiden kyky hyödyntää moderneja ohjelmistoratkaisuja, tekoälyä ja reaaliaikaista analytiikkaa jää olemattomaksi. Tilanne kaventaa ohjelmistoalan markkinoita ja hidastaa uusien innovaatioiden käyttöönottoa. Tämä on menetettyä potentiaalia koko alalle.
Samalla menetämme talouskasvun edellytyksiä. Viime vuonna Suomen bruttokansantuote oli noin 291 miljardia euroa, josta 75 prosenttia syntyi yksityisellä sektorilla. Jos jokainen yritys kasvaisi edes yhden prosentin, kansantalouteen syntyisi yli 2,2 miljardia euroa lisää arvoa. Mutta kasvua ei synny, jos yritysten taloutta johdetaan pankkitilin saldon perusteella, eikä ennusteita kassavirran muutoksista pystytä hyödyntämään.
Ratkaisun avaimet ovat pitkälti omissa käsissämme. Ohjelmistoalan tehtävä on madaltaa digiloikan kynnystä tekemällä perustyökalujen käyttöönotosta niin helppoa, nopeaa ja kannattavaa, että siirtyminen tuntuu luontevalta osalta arkea.
Tilitoimistot puolestaan ovat monelle pk-yritykselle tärkein taloudellinen neuvonantaja. Niillä on sekä mahdollisuus että velvollisuus keskustella digitalisoinnin tarpeesta asiakkaidensa kanssa ja perustella se heille konkreettisilla hyödyillä.
Onnistuminen vaatii sitä, että sekä ohjelmistotalot että tilitoimistot sparraavat yrityksiä aktiivisesti. On annettava selkeä viesti siitä, mitä hyötyä digitalisaatio tuo jo seuraavalla tilikaudella – saati jatkossa.
Meillä ei ole varaa odottaa, että muutos tapahtuu itsestään. Perusasiat on saatava kuntoon nyt.
Sampsa toimii Visma Solutions Oy:llä Growth Managerina vastaten Visman tilitoimistokumppaneiden kannattavasta ja markkinaa nopeammasta kasvusta. Hän vastaa myös tilitoimistoille suunnatusta Tilitoimiston Kasvuohjelmasta, jossa tilitoimistoja autetaan konkreettisesti saavuttamaan kannattavaa kasvua mm. teknologiaa hyödyntäen. Sampsa uskoo, että kaikki lähtee johtamisesta ja hänellä onkin vahva tausta liikkeenjohdon konsultoinnista, strategiatyöstä sekä johtamisen kehittämisestä.
TUTUSTU
