Maailman muutosvauhti ja muutostarpeet kiihtyvät. Ennustettavuus on koko ajan haastavampaa johtuen lukemattomista toisiinsa vaikuttavista muuttujista. Tähän kun yhdistetään tietotyöläisten jatkuva ja merkittävä kuormitus (data scientisteistä jopa 97% kärsii uupumusoireista päivittäin), on selvää, että viestinnän ja johtamisen tavat vaikuttavat merkittävästi siihen, miten hyvin organisaatio muutosten ristiaallokossa pysyy pinnalla.
Uudessa normaalissa parhaiten pärjäävät he, joilla on kyky nähdä nykytila mahdollisimman realistisesti, kyky mukautua muuttuviin olosuhteisiin ja osaamista saada tarvittavat sidosryhmät innostumaan, ei lannistumaan. Ja innostumaan myös silloin, kun suunnitelmia ja suuntaa joudutaan toistuvasti muuttamaan – ja sanomaan tavalla tai toisella, syystä tai toisesta ei.
Suurimmalla osalla ihmisistä on vahva luontainen tarve saada hyväksyntää. Helpoin tapa tulla hyväksytyksi on toimia niin, että täyttää tai ylittää olemassa olevat odotukset. Lähtökohtaisesti ei ole miellyttävää sanoa toiselle “ei”. On helppo sanoa kyllä, mutta hyödyllistä osata sanoa ei.
Toki on myös yksilöitä, jotka viihtyvät opponoijan roolissa. Liian aggressiivinen haastaminen synnyttää kuitenkin muutosvastarintaa, hämmennystä, dismotivaatiota ja jopa pelkoa.
Käyn tässä blogitekstissä lävitse seikkoja, jotka tiedostamalla on helpompi sanoa ei. Yhdistämällä strategista ajattelua, ihmislähtöistä johtamista, laadukasta viestintää ja kykyä mukautua päästään muutosaallon päälle eikä jouduta sen ylijyräämäksi. Unelmatilanteessa esihenkilön kyky opponoida tiedostavasti ja rakentavasti tarttuu muihinkin ja näin lisää koko organisaation muutos- ja opponointikyvykkyyttä.
Yksi tärkeimmistä opponointikykyyn ja rakentavaan palautteenantoon vaikuttavista tekijöistä on psykologinen turvallisuus. Lisätietoa psykologisesta turvallisuudesta, nimenomaan it-maailmassa, löydät esimerkiksi tästä wunder.io:n ja Forbesin artikkelista
Harvoin tulee aidosti hyvää hetkeä sanoa ei; joten on turha odotella. Useimmat meistä haluavat päätökset ennemmin kuin myöhemmin. Myös siinä tilanteessa, että päätös on kielteinen.
Tuomalla selkeästi ilmi, että päätöksenteko on ollut niin ripeää kuin mahdollista, viestitään työntekijän ajan ja ammattitaidon arvostamista. Mitä varhaisemmassa vaiheessa korjausliike tehdään, sitä pienemmällä liikkeellä selvitään. Päätöksen odottaminen varaa väkisinkin kapasiteettia ja dismotivoi – haluttiin sitä tai ei.
Pitää kuitenkin muistaa, että on yksi asia tehdä päätös ja toinen asia viestiä siitä. Harkitun päätöksen tekemiseen voi ja pitääkin käyttää aikaa, jotta on mahdollista hahmottaa, mihin kaikkeen päätös vaikuttaa ja miten. Jos päätös tehdään vaillinaisin tiedoin ja se on kielteinen, tehdystä päätöksestä aiheutuva muutos on huomattavasti raskaampi johtaa.
Parhaimmillaan päätökset tehdään harkitusti sekä osallistaen, niistä viestitään viiveettä ja huolella.
Taidokasta opponointia voi verrata bonsai-puiden kasvattamiseen; kasvua ja rakennetta muokataan valikoimalla mihin suuntaan kasvukykyä ohjataan ja mistä osista/oksista halutaan luopua. Liian raivokas tai väärästä kohdasta tehty “pruunaaminen” tappaa puun, mutta jos mitään oksia ei leikata, puu kasvaa valtoimenaan epämääräiseksi syheröksi.
Kärsivällisyys, rauhallisuus, kyky nähdä niin yksityiskohdat kuin kokonaisuus ovat tärkeitä, mutta rohkeus napsia oikea-aikaisesti pois väärään suuntaan kasvavat oksat ratkaisee. Taidokkaimmat organisaation kasvattajat pystyvät ohjaamaan kasvua haluttuun suuntaan karsimalla vain vähän tai ei ollenkaan – pelkästään ohjaamalla ja oikeasta paikasta vahvasti tukemalla. Tämä kuitenkin vaatii kristallinkirkasta visiota, selkeää strategiaa, täydellisyyttä hipovia rekryjä, vuosien harjoittelua ja muutenkin optimaalisia olosuhteita. Mutta ei se mahdotonta ole.
Jotta saat organisaatiosi kukoistamaan, kuuntele ihmisiä herkällä korvalla, muista ravita tekijöitä kiitoksella ja tunnustuksilla sekä valaa synkimmissäkin hetkissä uskoa siihen, että valoisammat ajat ovat mahdollisia. Johtajana se on sinun työsi – ja mahdollisuutesi.
Akira Ahola on Suomessa, Virossa ja Latviassa toimivan, erityisesti Drupal-osaamisesta tunnetun it-talo Wunderin markkinointi- ja viestintäpäällikkö, johtoryhmän jäsen sekä DEI-lähettiläs. Akiralla on vahva palo kehittää it-alan diversiteettiä ja inkluusiota – ja näihin perustuen kehittää yritysten kasvua sekä kannattavuutta. Akiran sometilit: Instagram, Facebook & LinkedIn.
”Sparraan johtamiseen ja viestintään liittyvistä aiheesta mielelläni, joten lähesty halutessasi rohkeasti vaikka Linkedinissä. Ilmaisen kyllä selkeästi, jos sillä hetkellä ei onnistu – ja palaan asiaan kun onnistuu.”
Wunder.io on Ohjelmisto- ja e-business ry:n jäsen. Löydät kaikki jäsenpalvelut, ohjelmat ja edut täältä.
TUTUSTU
