Me Ohjelmisto- ja e-business ry:ssä uskomme, että Suomessa tehdään huippulaadukkaita ohjelmistoja. Siksi tehtävämme on edistää jäsenyritystemme menestymisen mahdollisuuksia kansainvälisesti kovenevassa kilpailussa. Me panostamme yhdistyksessä erityisesti siihen, että tarjoamme yritysjohdolle merkityksellisiä koulutustilaisuuksia. Mutta siinä ei suinkaan ole kaikki. Me toimimme ohjelmistoalan yritysten äänitorvena sielläkin, missä kamera ei käy. Tämä puoli työstämme ei näy julkisuudessa heti, vaan vasta tulosten kautta.
Kerron esimerkin. Vuonna 2020 alettiin uutisoida (Tivi 16.9.2020) että Vero harkitsee tarjoavansa PK-yrityksille maksutonta taloushallinnon ohjelmistoa, sillä viranomainen ei saanut kaikkea tarvitsemaansa tietoa sähköisesti.
Merkittävä osa niin sanotun matalan digitaalisuusasteen PK-yrityksistä pyöritti – ja pyörittää edelleen – laskutustaan esimerkiksi excelin kulmalla. Veron mukaan tämä johtui osittain siitä, ettei pienillä yrityksillä ole resursseja panostaa kuitenkin väistämättömästi edessä olevaan digitalisoitumiseensa.
Ajatus oli, että Veron tarvitsema tieto saataisiin kulkemaan ohjelmiston avulla rajapintojen kautta automaattisesti. Pienyrittäjä säästäisi tässä käsipelillä viranomaisilmoitusten tekemiseen käyttämäänsä aikaa ja verottajan saama tieto olisi nykyistä tarkempaa.
Viranomainen oli valmis itse tuottamaan tarvittavan ohjelmiston, jos markkinalla ei olisi tarjota kaikkien kukkarolle sopivaa ratkaisua. Markkinassa kuohahti ja syystä.
Saatavillahan oli jo varsin kohtuuhintaisia, kuukaudessa 10–20 euroa maksavia, taloushallinnon ohjelmistoja. Suomen taloushallintoliitto kyseenalaisti viranomaisen harkinnan (Tivi 9.2.2021) asiassa täysin ja kysyi, miksi julkishallinto haittaa tilitoimistoja ja ohjelmistoalan kilpailukykyä verovaroin maksetulla ratkaisulla. Kysymys on aivan oikea.
Olimme yhdistyksessä Suomen taloushallintoliiton kanssa yhtä mieltä siitä, että markkinan on vaikea kilpailla ilmaisena tarjotun ohjelmiston kanssa. Veron tehtävä ei mielestämme myöskään ole huolehtia siitä, millä ohjelmistolla yritykset kirjanpitonsa hoitavat.
Tästä tilanteesta lähdimme alkuvuodesta 2021 keskustelemaan uuden, viranomaisen tuottaman taloushallintoratkaisun tarpeesta verkkotapaamisessa yhdessä Verohallinnon, taloushallinnon alan yritysten, ohjelmistoalan ja elinkeinoelämän edustajien kanssa.
Allekirjoittanut nimettiin osallistumaan tapaamiseen Ohjelmisto- ja e-business ry:n (OEB) hallituksen jäsenenä ja siten ohjelmistoalan edustajana. Jäseninä suuressa selvitysryhmässä meidän lisäksemme oli muun muassa Accountor-konserni, Visma, Taloushallintoliitto, Suomen Yrittäjät, Teknologiateollisuus, tilitoimistoja sekä Verohallinnon asiantuntijat.
Selvityksessä todettiin, että Suomen markkinoilla on tarjolla jo yli 100 taloushallinnon ohjelmistoa aina ilmaisista sovelluksista suuriin taloushallinnon ratkaisuihin saakka. Veron mahdollinen ohjelmisto olisi vain yksi lisäpalanen jo kattavassa tarjonnassa.
Melko nopeasti syntyi yhteisymmärrys, että Veron oma taloushallinto-ohjelmisto ei ratkaisisi perusongelmaa eli sitä, että koko joukko suomalaisia PK-yrityksiä laahaa digitalisoitumisessaan pahasti jäljessä.
Ongelman ratkaisemiseksi selvitystyön vetäjä, ylijohtaja Ari Mäkelä Verolta, jakoi meidät työryhmiin. Minulla oli ilo olla mukana ryhmässä, joka selvitti yrityksen tilaus-toimitusprosessin tietotarpeita, käytettäviä ohjelmistoja ja palveluita sekä tarvittavia tiedon siirtoteitä.
Selvitystyö kesti koko kevään ja vaati kaikilta osallisilta useita verkkokokouksia, pienryhmätyötä ja dokumentointia. Mutta se kannatti.
Nyt voin siis kertoa, että yhteistyömme tuotti tulosta. Selvitystyön perusteella Verohallinto on muuttanut kantaansa ja hylännyt idean ilmaisesta ohjelmistosta yrittäjille (Tivi 7.6.2021). Avoimella yksityisen ja julkisen sektorin vuoropuhelulla pystytään jatkossakin vaihtamaan ajatuksia niin mahdollisuuksista kuin ongelmista, ja löytämään ratkaisuja avoimen talouden sekä reilun kilpailun keinoin.
Taloushallintoliiton johtavan asiantuntijan Janne Fredmanin mukaan työhön tarvitaan tulevaisuudessa mukaan entistä enemmän konkretiaa. Avainasemassa ovat ne ohjelmistoyritykset, jotka jo päivittäin ratkovat tämän PK-segmentin taloushallinnon tarpeita omilla ohjelmistoillaan. He joutuvat joka päivä kohtaamaan paitsi asiakkaiden myös säännösten vaatimukset kehitystyössään.
Nyt päättyneen selvitystyön tuloksia esitellään jo kesäkuussa Valtiovarainministeriölle ja Verohallinnon johdolle. Jatkossa OEB tulee olemaan mukana Yrityksen digitalous -hankkeessa omalla panoksellaan.
Edellä kertomani esimerkki kuvaa yhtä Ohjelmisto- ja e-business ry:n toiminnan kohdealuetta. Sellaista, jolla edistetään alamme yritysten menestymisen mahdollisuuksia kulisseissa. Vastaavia hankkeita, joihin toimialamme järjen ääni on haluttu mukaan, on käynnissä useampiakin. Kerromme työn tuloksista taas, kun niiden aika koittaa!
Kimmo Koivu, Ohjelmisto- ja e-business ry:n hallituksen jäsen
