Salassapitoehto työsopimuksessa: miksi se on tärkeä yritykselle?
Käymme läpi salassapitoehtojen tärkeyden, niiden sisällön ja oikeudelliset seikat työsuhteissa. Sopii erinomaisesti työnantajille. Lue koko blogi!
Salassapitoehto on sopimus, jonka avulla yritys voi suojata liikesalaisuuksiaan ja sellaisia luottamuksellisia tietoja, joita työntekijä saa työsuhteen aikana. Nämä tiedot eivät ole vain liikesalaisuuksia, vaan kaikkea työnantajan salassapitosopimuksessa määrittelemää luottamuksellista tietoa,esimerkiksi yrityksen ja sen mahdollisten konserniyhtiöiden tuotteisiin, palveluihin, taloudelliseen asemaan, markkinointiin, hintoihin, sopimuksiin, ideoihin tai muihin työnantajan tai sen asiakkaiden liikesalaisuuksiin liittyviä tietoja.
Salassapitoehto on usein osana kirjallista työsopimusta, mutta salassapitosopimus voidaan solmia myös erikseen työntekijän kanssa joko työsuhteen alussa tai työsuhteen aikana.
Salassapitoehdoissa tulee määritellä mahdollisimman kattavasti, mitkä tiedot ovat salassa pidettäviä. Tämä on hyvin tärkeää mahdollisten riitojen ja epäselvyyksien välttämiseksi. Yhtä tärkeää on kuitenkin määritellä salassapitoehdoissa myös, mitä tietoa salassapitovelvollisuus ei koske, eli milloin kyse ei ole luottamuksellisesta tiedosta ja työntekijällä on oikeus luovuttaa tietoja, eli ns. poikkeustilanteet. Esimerkiksi salassapitovelvollisuus ei koske sellaista tietoa, joka on tai tulee myöhemmin yleisesti tunnetuksi tai yleisön saataville ilman työntekijän tekoa tai laiminlyöntiä.
Salassapitoehdoissa tarkennetaan, mihin työntekijä salassapitovelvollisuudessaan sitoutuu ja miten työntekijä saa tätä luottamuksellista tietoa työsuhteessa käsitellä. Tämä tarkoittaa luonnollisesti sopimuksessa määritellyn tiedon salassapitoa sekä kieltoa paljastaa tällaista tietoa suoraan tai välillisesti kenellekään tai millekään kolmannelle taholle. Tarkoituksena siis on, että työntekijä sitoutuu olemaan käyttämättä sopimuksessa määriteltyä tietoa omaksi tai kenenkään kolmannen hyväksi, vaan ainoastaan työsuhteeseensa liittyvien velvollisuuksiensa täyttämiseksi.
Suositeltavaa salassapitosopimuksessa on myös edellyttää työntekijä työnantajan vaatimuksesta hävittämään sekä tarvittaessa luovuttamaan työnantajalle työntekijän hallussa oleva, salassa pidettävää tietoa käsittävä työnantajalle kuuluva materiaali.
Sopimuksessa määritellyn salassapitovelvollisuuden tulee sitoa työntekijää paitsi työsuhteen voimassa ollessa myös työsuhteen päättymisen jälkeen riippumatta siitä, millä perusteella työsuhde päättyy.
Liikesalaisuuslaki määrittelee liikesalaisuudet hyvin rajallisesti, eikä pelkästään lakiin perustuva suoja liikesalaisuuksille siksi yleensä kata kaikkea sellaista tietoa, jonka työnantaja haluaa pitää luottamuksellisena. Työsopimuksen salassapitoehdolla tai erillisellä salassapitosopimuksella voidaan näin ollen laajemmin turvata ne tiedot, joiden halutaan pysyvän yrityksen sisällä. Näin suojataan liiketoimintaa työntekijän ei-toivotulta menettelyltä tietojen käsittelyssä ja ehkäistään tietojen päätymistä kilpaileville yrityksille.
On myös tärkeä huomata, että nykyisen työlainsäädännön mukainen kilpailukieltosopimus voidaan solmia työntekijän kanssa vain erityisen painavasta syystä. Siksi kattava salassapitoehto osana työsuhteen ehtoja on erityisen suositeltavaa tilanteessa, jossa pätevä kilpailukieltosopimus työntekijän kanssa ei ole mahdollinen, mutta työntekijä voisi siirtyessään kilpailijalle viedä kilpailullisesti arvokasta tietoa mukanaan.
Salassapitoehto tulee kirjoittaa selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä. Sen läpikäyminen työntekijän kanssa on suositeltavaa jo ennen työnteon aloittamista, jotta työntekijä ymmärtää sopimuksen merkityksen. Työntekijän tulee ymmärtää, mitä velvollisuuksia salassapitoehto hänelle asettaa ja mitä seurauksia on, jos ehtoa rikotaan.
Salassapitosopimukseen on mahdollista liittää sopimussakko, kuten esimerkiksi velvollisuus maksaa työnantajalle esimerkiksi kolmen – kuuden kuukauden palkkaa vastaava korvaus salassapitoehdon rikkomisesta. Sopimussakko ei edellytä työnantajalta velvollisuutta osoittaa ehdon rikkomisesta aiheutunutta todellista vahinkoa, vaan sakko lankeaa työntekijän maksettavaksi jo sillä perusteella, että ehtoa voidaan osoittaa rikotun. Koska todellinen vahinko voi kuitenkin olla myös sopimussakkoa suurempi, voidaan sopia myös, että tässä tilanteessa työnantajalla on kuitenkin oikeus vaatia todellisen vahingon määrä työntekijän korvattavaksi.
Salassapitoehto sitouttaa työntekijän pitämään tiedot turvassa ja osoittaa työnantajan sitoutumista luottamuksellisuuden ylläpitämiseen. Salassapitosopimuksen laatiminen vaatii harkintaa, sillä ehtojen tulee olla sekä kattavat että kohtuulliset. Salassapitoehto työsopimuksessa on lähtökohtaisesti pätevä työsuhteen laadusta ja työnkuvasta riippumatta, mutta hyvän tavan vastaiset ja kohtuuttomat ehdot voivat olla lainvastaisia ja pätemättömiä ja silloin perusteettomasti heikentää työntekijän asemaa.
Jos kaipaat päivitystä työsopimuksen salassapitoehtoihin, ota yhteyttä!
Kirjoittaja on kokenut työoikeuteen erikoistunut asianajaja Anni Santanen (Kalliolaw Asianajotoimisto Oy). Anni avustaa työssään päivittäin kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä, YT-menettelyissä ja työsuhteisiin liittyvissä riita- ja sopimusasioissa. Annilla on pitkä kokemus oikeudenkäynneistä niin työnantaja- kuin työntekijäpuolellakin.
