Työn tarkoitus ja merkityksellisyys ovat puhuttaneet viime aikoina enemmän kuin koskaan. Työelämässä on mukana ennennäkemättömän moninainen joukko eri sukupolvia ja he edustavat erilaista ajattelua siitä, mitä työ on ja mikä heitä motivoi.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että motivaation lähde on ollut murroksessa ja työntekijäkokemus ja sitoutuminen rakentuvat uudella tavalla. Ytimessä ovat tutkimusten mukaan mm. kuulluksi tuleminen, positiivinen ja psykologisesti turvallinen työilmapiiri, yhteenkuuluvuuden tunne, ihmisten auttaminen ja onnistumisen kokemukset. Näihin on helppo yhtyä. Merkillepantavaa on, että kaikki nämä liittyvät ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen. Kaikki nämä ovat myös heijasteita organisaation tavasta toimia, sen kulttuurista.
Organisaatiokulttuurin muuttaminen on yksi haastavimpia kehittämiskohteita. Se ei synny pienen joukon toimesta. Johtoryhmä ei voi sitä päättää ja kuvitella, että sen voisi jalkauttaa.
Organisaatiokulttuuri syntyy ja kehittyy keskustelu kerrallaan. Keskusteluja tapahtuu muodollisissa palavereissa ja ennen kaikkea satunnaisissa kohtaamisissa. Organisaation johdon on todella vaikea tietää missä mennään. Kun johdon edustaja osallistuu keskusteluun, sen luonne muuttuu ja vaikea tavoittaa sitä, mistä ja miten puhutaan, kun hän ei ole paikalla. Kulttuuria ei voi mitata yksilöille suunnatuilla kyselyillä. Kulttuuri syntyy ja elää suhteissa, ihmisten välillä. Tämän näkyväksi tekeminen vaatii uusia työtapoja.
Osallistaminen, fasilitoiva johtaminen ja uudenlaisen teknologian hyödyntäminen ovat kulttuurin muutoksen ytimessä. Tarvitaan suunnitelmallista ja määrätietoista työtä tärkeiden keskustelun synnyttämiseksi, joissa jokainen kokee tulevansa kuulluksi. Tarvitaan organisaatiotason läpinäkyvyyttä. Tarvitaan uteliaisuutta ja kuuntelutaitoa.
On asettauduttava siten, että voi tulla vaikuttuneeksi. On kyettävä luopumaan omista, usein lukkiutuneista ajatuksista ja asenteista. Mitä enemmän on kertynyt kokemusta ja työhistoriaa, sitä enemmän kannattelee mielessään historiaa ja tulkintoja, jotka saattavat olla vanhentuneita ja tässä hetkessä epärelevantteja. On pysähdyttävä, annettava aikaa ja viivästettävä omia tulkintoja. Tarvitaan tilaa uusille ajatuksille. Koitan itse harjoitella tätä päivittäin. Erityisen tärkeää on kuulla ihmisiä, jotka ovat asiakasrajapinnassa. Kun ihmiset kokevat, että heitä kuunnellaan ja arvostetaan, he pitävät tuntosarvet esillä ja herkkinä. Yhdessä onnistutaan, kun voidaan rakentaa juuri tähän hetkeen sopivia toimintamalleja ja tarjontaa.
Kulttuuri ei rakennu mitä-kysymyksen kautta. On kysyttävä “miten”. Miten synnytämme jatkuvia keskusteluja, jotka ovat merkityksellisiä? Miten osoitamme arvostusta? Miten varmistamme, että viemme kuulemiamme asioita määrätietoisesti eteenpäin?
Omassa työyhteisössämme mietimme työmme tarkoitusta. “Haluamme auttaa asiakkaitamme synnyttämään pysyvää muutosta, yrityskulttuuritasoista muutosta.” Tähän johtopäätökseen tulimme, kun mietimme, mikä on meidän työmme tarkoitus. Siihen tiivistyi pitkä kokemuksemme organisaation kehittäjinä, fasilitaattoreina, konsultteina, kouluttajina ja ohjelmiston kehittäjinä. Se innostaa ja haastaa meitä joka päivä.
Ilkka Mäkitalo on Howspacen toimitusjohtaja ja co-founder: ”Meidän liiketoiminta on nyt voimakkaan kasvun ja kansainvälistymisen vauhdissa. Olemme siis B2B SaaS -liiketoiminnassa. Olen sielultani kehittäjä, oppimisaddikti, optimisti ja mahdollisuuksien näkijä. Harjoittelen johtamista myös suuren jazz-orkesterin kipparina.”
Howspace on Software Finlandin jäsen.