Z-sukupolven eli zoomerien odotetaan muodostavan vuoteen 2025 mennessä lähes 30 % kaikesta työvoimasta. Tullessaan he muuttavat työelämää – myös ohjelmistoalalla. Mutta onko ohjelmistoala valmis zoomereiden tuomaan muutokseen?
Z-sukupolvella tarkoitetaan noin vuosina 1997–2012 syntyneitä ikäluokkia. He ovat parhaillaan siirtymässä rytinällä työelämään. Tämä sukupolvi on syntynyt digitalisaation ja globalisaation aikakaudella. He ovat saaneet finanssi- ja koronakriisin kaltaisista myllerryksistä huolimatta kasvaa melko vakaissa oloissa – turvallisuus ja hyvinvointi ovat olleet heidän elinaikanaan hyvällä tasolla.
Mutta millaisia työntekijöitä zoomerit ovat ja mitä he odottavat työelämältä? Oman kokemukseni perusteella z-sukupolvi odottaa ainakin alla listaamiani asioita.
Nämä post-millenniaalit eivät muista aikaa ennen älypuhelimia ja sosiaalista mediaa, joten heille reaaliaikainen online-viestintä on itsestään selvä osa arkea. Yhteentörmäyksiä syntyy, kun heidän kokeneemmat kollegansa saattavat vastata viesteihin parin päivän viiveellä. Harmonian löytäminen vaatii johtajalta kykyä huomioida erilaiset tavat ja määritellä selkeät pelisäännöt. Z-sukupolvi kykenee kyllä mukautumaan, kunhan he kokevat tulevansa kuulluiksi ja huomioiduiksi keskustelussa.
Monet zoomerit on kasvatettu kannustavassa, sallivassa ja vuorovaikutteisessa ilmapiirissä, jossa heitä ei ole painostettu sopimaan kovin tiukkaan muottiin. Samankaltaista kulttuuria he odottavat myös työelämältä: rehellistä ja avointa keskustelua, jossa heitä kuullaan, vaikka veto-oikeus ja vastuu päätöksestä olisikin lopulta esihenkilöllä tai johtajalla.
Zoomereille herrainpelko on tuntematon käsite. He karsastavat hierarkkista toimintatapaa, vaativat monimuotoisuuden huomioivaa tasa-arvoista työkulttuuria, ja odottavat mahdollisuutta osallistua keskusteluun ja päätöksentekoon. He myös uskaltavat vaatia perusteluja esihenkilöiltään ja johdolta. Tämä voi aiheuttaa yhteentörmäyksiä, mikäli suoraan puheeseen ei organisaatiossa ole aiemmin totuttu.
Zoomereita pidetään tuloskeskeisinä asiantuntijoina, joilla on palo kehittää omaa osaamistaan ja luoda aitoa lisäarvoa. Johtajan on siksi kyettävä selittämään työn merkitys yrityksen strategian kannalta ja osoittamaan suunta, jota kohti yhdessä ponnistellaan. Zoomeri odottaa johtajalta säännöllisiä päivityksiä liiketoiminnan tilasta ja suunnitelmista. Heille palaute on olennainen kehittymisen komponentti, joka vahvistaa työmotivaatiota, auttaa kehittymään, ohjaa kohti tavoitteita ja sitouttaa työhön.
Kerran kuussa järjestettävä henkilöstötilaisuus tai puolivuosittainen kehityskeskustelu eivät enää riitä, vaan tilannetietoa ja palautetta on jaettava usein, mieluiten päivittäin. Esihenkilöiden ja johtajien on kuitenkin hyvä varautua siihen, että kun post-millenniaali odottaa kehittävää palautetta, hän myös antaa sitä itse, vaikka et sitä pyytäisikään.
Zoomerit painottavat työpaikan valinnassa vahvasti arvojaan, ja vaativat työnantajilta konkreettisia tekoja puheiden takeeksi. He odottavat, että työnantaja on aidosti kiinnostunut kehittämään työkulttuuria ja liiketoimintaa arvojensa mukaisesti. Heidän mielestään organisaatioiden on otettava kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kannettava kortensa kekoon esimerkiksi ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Mikäli arvot eivät työnantajan kanssa kohtaa, he eivät epäröi siirtyä eteenpäin.
Harvalla asiantuntijalla on samanlaista teknologista kokemuspohjaa kuin näillä älylaite kädessään syntyneillä diginatiiveilla. Z-sukupolvi omaksuu uusien järjestelmien käytön nopeasti ja on aidosti kiinnostunut hyödyntämään teknologiaa työn tehostamiseksi. Zoomerit madaltavatkin organisaatioiden digiloikan esteitä.
Niinpä tämän sukupolven voi odottaa tuovan suurta arvoa ohjelmistokehitykseen. Z-sukupolven arvojen mukaisesti kehitystyön odotetaan olevan ketterää ja osallistavaa. Tavoitteet ja projektit halutaan pilkkoa pienempiin osa-alueisiin, jotta tuloksia ja ymmärrystä työn vaikutuksista saadaan nopeasti.
Zoomereille on tärkeää, että esihenkilö on vilpittömästi kiinnostunut heidän ammatillisesta kasvustaan. Z-sukupolvi suhtautuukin johtajaan enemmän valmentajana, joka kohtaa heidät yksilöinä ja tukee heidän tarpeitaan ja toiveitaan. Zoomerit arvostavat työtä ja työn tekemistä, mutta se ei ole enää itseisarvo, joka määrittelisi heitä ihmisinä. He panostavat ja sitoutuvat työhönsä, mutta työelämän ja vapaa-ajan on heidän mielestään oltava tasapainossa.
Zoomerit ovat käyttöliittymien ja käyttökokemuksen asiantuntijoita, ovathan he “swaippailleet” sovelluksia koko elämänsä. Siksi he odottavat paljon myös työssä tarvittavilta järjestelmiltä. Niiden tulee tehostaa ja helpottaa työtä, ei päinvastoin. He haluavat itse valita itselleen sopivat laitteet ja odottavat työnantajan panostavan hyvään ergonomiaan.
Z-sukupolvi odottaa organisaatioilta myös joustoa ja valinnanvapautta. Heille on tärkeää, että he voivat valita missä työtään tekevät. Läsnäolo ja vuorovaikutus eivät heidän mielestään edellytä kasvokkain tapaamista, vaan zoomereille virtuaalinen yhteistyö on aivan yhtä todellista ja arvokasta.
Suuret ikäluokat ovat eläköitymässä, ja uusi sukupolvi on valmiina jatkamaan heidän työtään. Heidän odotuksensa työkulttuurille ja johtamiselle ovat kuitenkin erilaisia heidän edeltäjiinsä verrattuna. Nyt on siis aika rakentaa uudenlaista, vähän parempaa työelämää.
Se edellyttää työnantajilta halua ja kykyä muutokseen. Kaikkea vanhaa ei tarvitse hylätä, mutta sopeutumisvalmiutta organisaatioilta kuitenkin vaaditaan. Zoomeri tulee, ja on organisaatioiden etu varmistaa, että heitä odottaa avoin, tasa-arvoinen ja kestävä tulevaisuus työelämässä.
Joni Kovanen toimii Visma Aquilalla julkisen sektorin palkkaohjelmiston Personec F ja F ESS Professional Services -tiimin esihenkilönä. Hän on generalisti maalaispoika, joka on syntynyt milleniaalien ja zoomerien murroksessa. Joni haluaa osaltaan rakentaa merkityksellistä työelämää sekä valmistaa työelämän kulttuuria zoomerien tuloa varten. Vapaa-ajallaan hän toimii jääkiekkoerotuomarina sekä harrastaa vanhoja Volkswageneja.