Ohjelmistoyritykset näkevät julkisyhteisöjen omistamat inhouse-yhtiöt enimmäkseen ”pakollisena pahana”, kertoo ohjelmistoalan kattojärjestön Software Finland ry:n uunituore Sykemittari-tutkimus. ”Viesti ohjelmistoyrityksiltä ei voisi olla selvempi: 91% tekisi mieluiten kauppaa suoraan julkisasiakkaiden kanssa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston inhouse-hankinnat kyseenalaistava päätös on erittäin tervetullut ja ainakin satojen miljoonien mahdollisuus”, iloitsee Software Finlandin toimitusjohtaja Rasmus Roiha.
Ohjelmistoala jatkaa ripeää kasvuaan: Kasvu-uralla on 82 prosenttia ohjelmistoyrityksistä, joista 28 % odottaa peräti huomattavaa kasvua. Alan jo perinteinen Sykemittari-tutkimus kertoo mukavia uutisia myös työllistämisen suhteen, selvästi yli puolet yrityksistä aikoo palkata lisää työntekijöitä. Kattojärjestö Software Finland ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha näkee silti asiat laajemmin.
”Kasvulukumme olisivat poikkeuksellinen ilouutinen mille muulle alalle tahansa, meille ne ovat osoitus kasvun jatkumisesta suunnilleen ennallaan talouden ongelmista huolimatta. Siksi meille suurempi uutinen on oma kotimainen toimintaympäristömme. Inhouse-yhtiöiden kasvanut rooli on aiheuttanut huolta ja päänvaivaa yhä useammalle ohjelmistoyritykselle”, taustoittaa Roiha.
Roiha peukuttaakin täysin rinnoin Kilpailu- ja kuluttajaviraston viiime tiistaista päätöstä. KKV-linjaus kyseenalaistaa julkisten toimijoiden minimaaliseen omistusosuuteen perustuvat hankinnat inhouse-yhtiöiltä. KKV lähettää Vantaan ja Keravan lähes 10 miljoonan euron inhouse-hankinnan Sarastialta markkinaoikeuteen, eli inhouse-järjestelyjen laillisuus punnitaan nyt oikeuslaitoksessa.
”Inhouse-hankinnat ovat olleet julkiselle sektorille varoventtiili, jolla julkiset hankinnat on kierretty – ja samalla suljettu ohjelmistoyritykset pois hankinnoista. Päätös on uraauurtava. Arkijärkikin kertoo, ettei 0,04 omistusosuus voi mitenkään antaa määräysvaltaa Sarastiassa. KKV on nyt linjannut, ettei tällainen puliveivaus kestä päivänvaloa”, painottaa Roiha.
Sykemittarin mukaan julkisyhteisöjen omistamia inhouse-yhtiöitä pidetään lähinnä ”pakollisena pahana”. Julkisen sektorin kanssa työskentelevien ohjelmistoyritysten kanta on murskaava.
”Viesti ohjelmistoyrityksiltä ei voisi olla selvempi: 91 % tekisi mieluiten kauppaa suoraan julkisasiakkaiden kanssa. KKV:n inhouse-yhtiöt kyseenalaistava päätös on erittäin tervetullut ja ainakin satojen miljoonien mahdollisuus. Inhouse-yhtiöt ovat olleet myös viennin tulppa, sillä ne eivät voi palveluitaan viedä. Inhouse-yhtiöt ovat vieneet elinvoimaa markkinaehtoisilta softafirmoilta, joille vienti on jopa miljardien mahdollisuus”, tuulettaa Roiha.
Liiketoiminnan kehittämiseen erikoistuneen ohjelmistoyritys Alfamen toimitusjohtaja Janne Tirkkonen tunnistaa inhouse-ongelman. Alfame on itse kasvanut nopeasti 10 miljoonan euron kokoluokkaan ja tähtää alati voimakkaaseen kasvuun, siksi KKV-päätös on Alfamellekin lupaava.
”Huolestuttavinta on ollut markkinoiden vääristyminen. Inhouse-yhtiöiden toiminta on alkanut karata alkuperäisestä tavoitteesta, joka oli suurelta osin hankintojen helpottaminen vaikeissa tilanteissa. Tässä on varmasti ollut hyvä tarkoitus, mutta kun inhouse-yhtiöt alkavat hilata omilta julkisilta omistajiltaan saatuja hintoja ylös ja houkutella sen turvin työntekijöitä vapailta markkinoilta, niin kehitys ei ole tervettä. Siksi KKV:n linjaus on todella tärkeä”, analysoi Tirkkonen.
Sykemittarissa kysyttiin myös ohjelmistoyritysten näkemystä hankintalain kynnysrajasta.
EU antaisi mahdollisuuden 215 000 kynnysrajaan kilpailutuksille, mutta Suomi on valinnut tiukimman mahdollisen 60 000 euron rajan. 73 % vastaajista piti rajan nostoa 215 000 euroon kannatettavana ja yli 20 % neutraalina, vastustusta esitettiin vain hyvin niukalti. Alfamessa nähdään, että kynnysrajan nosto EU:n sallimaan maksimiin olisi merkittävä askel parempaan.
”Jos kynnysrajaa kilpailuttamiselle nostettaisiin, pystyttäisiin paljon helpommin tekemään kokeiluja.
Voitaisiin siis tehdä asiakkaiden kanssa kevyemmin kokeilueriä siitä, mitä oikeasti kannattaa tehdä ja mitä sen perusteella kannattaa viedä isompaan kilpailutukseen asti. Aivan minimissään pitäisi rajaan tehdä indeksitarkistus, kun kustannustaso on muuten noussut rajusti”, pohtii Tirkkonen.
Jos julkiset toimijat voisivat ostaa suoraan yrityksiltä 215 000 euroon asti, niin sitä pienemmissä hankinnoissa inhouse-yhtiöiden käyttö ei olisi enää samalla tavalla ”hyödyllistä”. Rasmus Roiha miettii asiaa niin ohjelmistoalan kuin koko yhteiskunnankin kannalta.
”Valitettavasti EU-direktiiveihin perustuva hankintalaki ei mahdollista joustavia alakohtaisia kynnysrajoja: Se, mikä sopisi meille, ei istuisi monelle muulle alalle. Ymmärrämme myös huolet siitä, että inhouse-yhtiöiden rooli voisi korkeammalla kynnysrajalla kasvaa, mutta emme tähän usko, emmekä sitä tietenkään halua. Haluamme, että inhouse-buumi ei vääristä markkinoita ja ohjelmistoalan erityisluonne otetaan huomioon, mielellään EU:ta myöten”, linjaa Roiha.
Alfamen Tirkkonen on Roihan kanssa samaa mieltä: koko Suomen kilpailukyvylle keskeisen ohjelmistoalan menestymisen edellytykset pitäisi ottaa paremmin huomioon.
”Alakohtainen tarkastelu ja joustavuus olisivat tarpeen niin EU-tasolla kuin kansallisestikin. Eri alat poikkeavat toisistaan erittäin paljon, joten pitää kysyä, mitä milläkin euromäärällä saadaan aikaan! Kustannustehokkuus olisi varmasti ideaali peruste päätöksenteolle ja sen ainakin jo tiedämme, että inhouse-yhtiöiltä ei välttämättä kustannustehokkaimpia ratkaisuja saada”, kuittaa Tirkkonen.
Katso keskeiset tulokset: Sykemittari kevät 2023
Lisätietoja:
Rasmus Roiha, Software Finland ry, toimitusjohtaja, 0400 180 434, rasmus@softwarefinland.fi
Janne Tirkkonen, Alfame Oy, toimitusjohtaja, 044 906 2216, janne.tirkkonen@alfame.com
