Korona lamautti keväällä ennennäkemättömällä tavalla ohjelmistoyrityksiä siinä missä muitakin toimialoja. Syksy on tuonut käänteentekevän muutoksen: Ohjelmistoalan näkymiä kartoittava uunituore Sykemittari kertoo lähes 70% ohjelmistoyrityksistä kasvavan ja mikä parasta, yli puolet palkkaa lisää työntekijöitä. ”Ymmärrämme liiankin hyvin, että Suomen vaikeudet eivät ole ohi. Suomi sai silti toivoa: kriisin voi kääntää myös voitoksi rohkeilla päätöksillä”, summaa Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.
Kun ohjelmistoalan tilannetta keväällä mitattiin pahimman koronakurimuksen keskellä, lähes yhtä moni yritys oli vaikeuksissa kuin kasvussakin. Tilanne oli täysin ainutlaatuinen Suomessa jo lähes 15 miljardin liikevaihtoon kasvaneelle toimialalle. Syyskuun lopulla ja lokakuun alkupuolella toteutettu Sykemittari-kysely kertoo alan ällistyttävästä toipumisesta kevään koronalamasta.
”Ohjelmistoalan kehitystä on mitattu kattavasti jo pitkään, ja tämä on selkeästi kaikkien aikojen muutos vuoden sisällä. Keväällä jonkinlaista kasvua odotti runsas 40% prosenttia yrityksistä, nyt 70%. Keväällä liikevaihto oli laskussa niinikään noin 40% yrityksistä, nyt vaikeuksissa on enää runsas 10% yrityksistä. Tällä on kansallisestikin suuri merkitys”, kuvaa Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha Sykemittarin tärkeimpiä tuloksia.
”Erityisen merkittävää on tietenkin se, että kasvu tarkoittaa uusia työpaikkoja. Yli puolet ohjelmistoyrityksistä palkkaa lisää ihmisiä töihin ja luo taas uutta hyvinvointia Suomeen eikä ainoastaan sitä – tämä käänne on vahva todiste digitalisaation myönteisestä voimasta maailman vaikeissa murroksissa.”
Yritykset kävivät syvällä, nousivat sopeutumalla
Yksi keväällä markkinoiden jarruttamista todistaneista yrityksistä on monipuolista ohjelmistokehitystä, testausta ja ohjelmistoautomaatiota tarjoava Vala Group. Käänteen kasvuun ja työllistämiseen sai aikaan asiakkaiden uskon palautuminen ja ymmärrys, että digitalisaatioon on panostettava juuri nyt, arvioi Valan operatiivinen johtaja Teemu Pesonen. ”Keväällä kaikki jarruttivat. Meidän toimintaamme vaikutti asiakkaiden varovaisuus, eli projekteja laitettiin jäihin tai lopetettiin kokonaan. Nyt asiakkaat ovat sopeutuneet tilanteeseen ja ymmärtäneet, että liiketoiminnan näkökulmasta kehitysprojekteja ei voi jäädyttää tai lykätä tulevaisuuteen”, kertoo Pesonen.
”Asiakaskentän tilanne on kaksijakoinen: On yrityksiä, jotka ovat todella pulassa ja toisaalta niitä, joilla menee jopa paremmin kuin aiemmin. Näissä digitaaliset ratkaisut ovat nousseet jopa aiempaa tärkeämmiksi”, painottaa Pesonen digitalisaation entisestäänkin kasvavaa merkitystä.
Myös erityisesti asiakkaidensa liiketoiminnan kehittämiseen panostavassa Ambientiassa arvioidaan, että koronakriisi on entisestään korostanut digiratkaisuihin panostamisen merkitystä.
”Digitalisaatiota ei kerta kaikkiaan voi lykätä tuonnemmas, siihen on pakko satsata nyt. Olemme pyrkineet rakentamaan ja myös onnistuneet luomaan ymmärrystä, että kehittämiseen täytyy investoida. On mietittävä tulevaisuutta, ei voi panostaa vain tämän päivän asioihin vaan molempiin pitää keskittyä samanaikaisesti”, painottaa Ambientian perustaja ja nykyinen muutosjohtaja Ville Availa.
Asiakkaiden rohkeuden luoma kasvu on koko Suomen tuleva valtti
Ohjelmistoalan aitiopaikalta maailmaa katsova Roiha jakaa lämpimiä kiitoksia niin yksityiselle kuin julkisellekin sektorille. Koko Suomen onneksi, kriisi ei lamauttanut uskoa kehittämisen tärkeyteen.
”Ohjelmistoala elää asiakkaiden halusta ja valmiudesta panostaa kehitykseen. Siksi alamme käännös parempaan on paljon syvällisempi ja parempi viesti Suomelle kuin kenties ensin luulisi. Kasvun ovat tuottaneet asiakkaat, jotka uskaltavat kriisissäkin investoida tulevaisuuteen. Julkinen sektori ei luopunut kehityshankkeista, niitä käynnistettiin jopa lisää.”
”Suuri kiitos rohkeudesta kaupungeille, kunnille, yliopistoille ja monille muille. Sama kiitos kuuluu luonnollisesti yksityisille asiakkaille – ja suurin hyötyjä on entistä kilpailukykyisempi ja edistyksellisempi tulevaisuuden Suomi”, kiteyttää Roiha.
Roihan analyysi saa vahvan tuen yrityskentältä. Ambientian Availa painottaa uusien ratkaisujen potentiaalia – jos niihin uskalletaan panostaa.
”Pitää katsoa tulevaisuuteen ja ennakoida mitä voi tehdä. Ei pidä katsoa vain tuotantokapasiteetin skaalautuvuutta tai uutta tuotantolinjaa. Jakamis- ja alustatalous ovat tärkeitä mahdollisuuksia. Miten parantaa asiakaskokemusta? Mistä uudenlaista lisäarvoa? Mitä markkinoita uusilla kumppaneilla? Uudet ratkaisut ovat avain suureen kasvuun, vaikeanakin aikana”, visioi Availa.
Valan Groupin Pesonen todistaa rohkeuden olleen valttia asiakasyrityksille.
”Kiihdyttäminen ja rohkeus on todella kannattanut. Tämä näkyy selkeästi niissä yrityksissä, jotka jatkoivat investointeja – ne saivat pidettyä kumppanit mukana ja pyörät pyörimässä. Kun projektin jatkuvuus pystytään takaamaan kriisienkin aikana, sillä on todella suuri merkitys. Jos kehittäminen laitetaan jäihin, voidaan menettää tärkeää osaamista”, toteaa Pesonen.
Niin Roiha, Availa kuin Pesonenkin haluavat silti välttää hypetystä.
Roihan sanoin: ”Ymmärrämme liiankin hyvin, että Suomen vaikeudet eivät ole ohi. Suomi sai silti toivoa: kriisin voi kääntää myös voitoksi rohkeilla päätöksillä. On selvää, että rohkeus ei auta niitä, joilta korona vei kaiken liikevaihdon yhdessä yössä, ja heille kuuluu kaikki myötätuntomme. Uusi kasvu voi onneksi avata uusia mahdollisuuksia niillekin, jotka ovat nyt kohtuuttomasti kärsineet”.
Lisätiedot:
Rasmus Roiha, Ohjelmisto ja e-business ry, toimitusjohtaja, 0400 180434, rasmus@ohjelmistoebusiness.fi
Ville Availa, Ambientia, perustaja ja muutosjohtaja, 040 514 5939, ville.availa@ambientia.fi