Paljon siitä puhutaan: diversiteettiä ja inkluusiota on lisättävä alalla kuin alalla. Hienoja termejä ja toisaalta myös äärimmäisen sensitiivisiä, koska puhumme ominaisuuksista, joita ei ole aikaisemmin ollut tapana nimetä ja mitata.
Dirvesiteetillä, eli monimuotoisuudella, tarkoitetaan mm. sukupuoleltaan, iältään, terveydentilaltaan, perhetilanteeltaan, neurokirjoltaan, etniseltä taustaltaan, uskonnoltaan, tai seksuaaliselta suuntautumiseltaan erilaisia ihmisiä. Inklusiivinen ympäristö puolestaan varmistaa, että kaikki voivat aidosti tuntea kuuluvansa porukkaan ilman syrjinnän pelkoa.
Ohjelmistobisnes ei perinteisesti ole ollut erityisen monimuotoinen ala, mutta liiketoiminnan kasvu on silti ollut räjähdysmäistä. Miksi siis muuttaa toimivaa konetta? Yksinkertaisesti koska maailma muuttuu.
Olemme suurten muutosten edessä niin globaalien katastrofien, väestörakenteen kuin kiristyvän kilpailunkin osalta. Toimintakulttuurien on muututtava palvelemaan laajempia ihmisryhmiä vaihtelevissa ympäristöissä. Organisaation toimintaedellytysten varmistamiseksi monimuotoisuus on yksi parhaita riskienhallintakeinoja.
Sen lisäksi, että monimuotoisuuden edistäminen on oikein, se on yksinkertaisesti järkevää. Asiaa voi tarkastella useasta relevantista näkökulmasta, ja yhteistä näille on, että kaikki puoltavat monimuotoisuutta.
Ohjelmistoalalla tuotetaan liikaa ratkaisuja keskimääräiselle ihmiselle, jonka usein oletetaan osaavan englantia, tai vähintäänkin latinalaiset aakkoset. Pelkästään näillä oletuksilla suljetaan miljardeja ihmisiä pois, mikä ei tietenkään ole tavoitteena.
Ohjelmistokehityksen monimuotoisuus palvelee loppukäyttäjiä. Kun kehittämiseen saadaan valjastettua mahdollisimman laajasti osaamista ja näkökulmia eri ihmisryhmiltä, varmistetaan, että myös lopputulos on mahdollisimman inklusiivinen. Olemme varmasti kaikki lukeneet autoista, joiden suunnittelussa käytetty standardi-ihminen on johtanut siihen, ettei auto välttämättä ole muun kokoisille yhtä turvallinen, käyttökokemuksesta puhumattakaan.
Yhteiskunnan kannalta monimuotoisuuden ja inkluusion lisääntyminen on olennaista, sillä siiloutunut yhteiskunta on turvaton yhteiskunta.
Lisäksi on tärkeää, että teknologian kehitysosaaminen laajenee, jolloin digipalveluita tuotetaan myös muutenkin kuin markkinavetoisesti. Kun kuka tahansa voi ryhtyä koodariksi, syntyy palveluita myös ihmisryhmille, jotka eivät voi äänestää lompakoillaan. Koodaamisesta on hyvää vauhtia tulossa uusi kansalaistaito.
Liiketoiminnan hyödyt monimuotoisuudesta ovat kiistattomat ja osittain hyvinkin itsestään selvät, mutta hyvä nekin on kerrata. Monimuotoisuus on kilpailuetu ja brändin kannalta merkittävä asia.
Asiakaskunta on globaalilla tasolla laajenemassa moneenkin eri suuntaan. Kun joitakin vuosikymmeniä sitten saattoi perheen isäntä hallita raha-asioita ja tehdä päätöksiä, nyt niitä tekevät kaikki. Eivätkä vähiten naiset; jo tälläkin hetkellä tiedetään, että naiset tekevät suurimman osan kulutuspäätöksistä, ja uusista sukupolvista kasvatetaan kuluttajia alusta lähtien. Ohjelmistoalan on siis vastattava moninaistuvan asiakaskunnan huutoon. Asiakkaat odottavat nykyään yrityksiltä myös arvojaan vastaavaa toimintaa ja vastuullisuutta.
Ohjelmistokehitys ei ole mitään ilman osaavia työntekijöitä. Vaikka alalle voi nykyään tulla monenlaisia polkuja pitkin, kärsitään osaajapulasta silti. Sen lisäksi, että työntekijät miettivät tarkasti, mihin hakeutuvat töihin, miettii nuorempi polvi, kannattaako alalle ylipäätään hakeutua. Kyseessä on siis koko alan vetovoima; onko ohjelmistoala sisäänpäinlämpeävä ja ennakkoluuloinen, vai yhdenvertainen ja osallistava, jossa monenlaiset yksilöt voivat kukoistaa?
Samankaltaisten ihmisen kanssakäymisessä syntyy helpommin ajattelua supistavia kuplia kuin uusia ideoita, joten monimuotoisuus lisää myös luovuutta. Joskus todellinen muutosvoima syntyy kitkasta erilaisten ajatustapojen välillä, joten asenteiden ja toimintatapojen monipuolisuus on todellinen rikkaus.
Hyvinvointi on tietenkin trendi, mutta myös tutkimukset puoltavat sen edistämistä. Tiedetään, että hyvinvoivissa organisaatioissa on vähemmän sairaspoissaoloja, työtapaturmia ja vaihtuvuutta. Hyvinvoivat työyhteisöt selviävät myös kriiseistä ja poikkeustilanteista paremmin, koska uusien mallien omaksumiseen on paremmat valmiudet.
Yksilön hyvinvointia edistää valtavasti se, että työpaikalla voi olla kokonaisena läsnä, eikä identiteetistä tarvitse piilotella osia. Jokainen voi helposti leikkiä ajatusleikkiä siitä, millaista olisi, jos omasta perheestään, puolisostaan tai vaikkapa taustastaan ei voisi koskaan hiiskua mitään työpaikalla. Se on kuluttavaa, eikä edistä mitään hyvää. Kun yksilö tulee nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi, edistää se hyvinvointia, ja hyvinvoiva yksilö levittää sitä ympärilleen.
Monimuotoisuus ohjelmistoalalla, tai työelämässä ylipäänsä on myös perintömme tuleville sukupolville. Rakenteiden tulee olla kestäviä, jotta ihmiset voivat hyvin. Tulevat sukupolvet odottavat parempaa johtamista ja perusteluita eri käytännöille, ja jollemme puhuttele heitä, putoamme pois millenniaalien ja z-sukupolven tutkalta.
Monimuotoisuuden johtaminen on välttämätöntä, eikä tapahdu itsestään. Hyvä johtaminen rakentaa kannustavan ja luottamukseen perustuvan kulttuurin. Miten varmistaa, että henkilöstö tuntee aidosti yhdenvertaisuutta? Miten monimuotoisen tiimin koko potentiaali saadaan käyttöön? Miten erilaiset ihmiset ylipäätään saadaan toimimaan yhdessä ja yhteisten tavoitteiden eteen? Kysymyksiin ei ole patenttiratkaisuja. Sen tiedämme varmasti, että aidosti monimuotoiset organisaatiot pärjäävät tulevaisuudessa muita paremmin.
Codeon toimitusjohtaja Liisa Rusanen on toiminut ohjelmistoalalla parinkymmenen vuoden aikana monenlaisissa rooleissa. Hänen intohimonaan on lisätä digitalisaation avulla hyvinvointia kaikille.
Codeo on maailman läpinäkyvin yritys, jonka toiminta-ajatus pohjautuu reiluuteen ja luottamukseen. Codeo tarjoaa reilusti tuotettua ja laadukasta koodia. He ovat Ohjelmisto- ja e-business ry:n jäsen. Tutustu yritykseen!
TUTUSTU
