Hallitusohjelmaan on kirjattu useita erinomaisia ja toimialallemme toteutuessaan positiivisia sekä julkisten ICT-hankintojen toimivuutta, vaikuttavuutta ja julkistalouden kestävyyttä edistäviä uudistuksia, kuten:
Nämä kilpailun ja hankintojen tehostamisen periaatteet eivät olekaan suurin kuohunnan lähde kuntavaikuttamisessa. Tunteita on herättänyt erityisesti hallitusohjelman kirjaus uudistaa sidosyksikköjä sekä muuta julkisen vallan markkinatoimintaa koskevaa sääntelyä seuraavasti:
Software Finlandin kanta on ollut ja on edelleen, että hallitusohjelmassa olevat tavoitteet ovat hyviä ja toteuttamisen arvoisia. Olemme olleet kriittisiä inhouse-yhtiöiden ulostuloihin, joissa on todettu, että hallitusohjelman toteutuessa satojen mikro-omistajien inhouse-yhtiöt keskittyisivät palvelemaan vain kymmentä suurinta kaupunkia, kuntaa tai hyvinvointialuetta.
Ohjelmistoalan näkökulmasta kymmenen, kaksikymmentä ja kolmekymmentäkin suurinta kaupunkia, kuntaa tai hyvinvointialuetta saavat aivan varmasti softa- ja IT-palveluita myös suoraan markkinasta. Jos Inhouset haluavat toteuttaa lakimääräistä erikoisasemaansa, tulisi heidän miettiä mahdollisuutta palvella nimenomaan pienempiä rajakuntia niin idässä, luoteessa kuin pohjoisessa.
Hankintalaki tuli lausuntokierrokselle maaliskuussa 2025 ja on sanomattakin selvää, että yhdistyksemme jätti esityksestä koko jäsenistön puolesta toimialan etua pitkällä aikavälillä tukevan lausuntonsa.
Korostimme lausunnossamme erityisesti tarvetta lisätä markkinoiden avoimuutta ja reiluja kilpailutuskäytäntöjä, sillä ne tukevat yritysten kasvua ja mahdollistavat parhaat ratkaisut laadun ja kustannusten suhteen. Toimme myös esiin, että vuoden 2023 kyselytutkimuksemme perusteella 91 prosenttia ohjelmistoyrityksistä tekisi mieluiten kauppaa suoraan julkisasiakkaiden kanssa ja vain 9 prosenttia haluaisi mieluummin myydä tuotteita, palveluita ja osaamistaan inhouse-yhtiöiden kautta. Lue lisää tästä
Totesimme, että pidämme esitystä sidosyksiköiden käytön rajoittamisesta vähimmäisomistusosuusvaatimuksella tärkeänä, mutta sitä tulisi täydentää niin, että sidosyksiköt eivät toimi samanaikaisesti yhteishankintayksikkönä ja palveluntarjoajana. Tarkensimme lisäksi, että 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus ei mielestämme ole paras ratkaisu, vaan väestöpohjaan perustuva omistusten rajoittaminen toimisi huomattavasti paremmin. Esimerkiksi 200 000 tai 250 000 asukkaan yhteisraja omistajien osalta mahdollistaisi useamman kuin kymmenen vierekkäisen pienen kunnan yhteisen toiminnan paikallisesti, esim. Pohjois- tai Itä-Suomen sidosyksiköille.
Kilpailutuksen uusiminen yhden tarjouksen tilanteessa ja markkinakartoituksen tekeminen ovat mielestämme oikeansuuntaisia ehdotuksia, mutta vaativat lisätarkennusta, jotta ovea lain kiertämiseksi ei avattaisi liian helposti. Muistutimme myös, että hallitusohjelman julkisiin hankintoihin liittyvät tavoitteet edellyttävät muitakin toimia, jotka on toteutettava yhdessä hankintalain päivityksen kanssa, jotta uudistuksen hyödyt saavutetaan täysimääräisesti. Koko lausuntomme pääset lukemaan tästä. Lisäksi voit tutustua alta Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) lausuntoyhteenvetoon.
Lausunnon antoi 627 organisaatiota. Noin 50 prosenttia lausunnoista tuli kunnilta ja kaupungeilta, 20 prosenttia hyvinvointialueilta, 15 prosenttia yrittäjäjärjestöiltä, 10 prosenttia yliopistoilta ja korkeakouluilta ja 5 prosenttia yrityksiltä.
Ehdotusta kannattavat pääasiassa elinkeinoelämän edustajat, esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK), Suomen Yrittäjät ry ja alueelliset yrittäjäjärjestöt, eräät toimialajärjestöt kuten Lääkäripalveluyritykset ry ja Software Finland ry. Eräät lausunnon antaneet yritykset kannattavat sidosyksiköiden omistusosuuden vähimmäisvaatimusta koskevaa ehdotusta ja pitävät sitä tärkeänä toimenpiteenä kilpailun ja markkinoiden avoimuuden lisäämiseksi.
Ehdotusta kannattaneiden lausunnon antajien mukaan muutoksella voidaan vaikeuttaa hankintalain kilpailuttamisvelvoitteen kiertämistä, ja sillä voidaan varmistaa, että julkiset hankinnat perustuvat kilpailuun ja läpinäkyvyyteen. Lisäksi lausunnonantajat huomauttavat, että kilpailun lisääntyminen edistää markkinoiden terveempää kehitystä ja kannustaa yrityksiä kehittämään palveluitaan ja innovaatioitaan.
Lausunnon antajien näkemyksen mukaan sidosyksiköiden käyttö on osaltaan vähentänyt pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin, ja muutos parantaisi yritysten tasavertaisia kilpailuedellytyksiä. Lausunnonantajat katsovat, että tiukemmat sidosyksikkösäännökset avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti pk-yrityksille, jotka ovat tähän asti saattaneet jäädä sidosyksikköhankintojen ulkopuolelle.
Erityisesti Suomen Yrittäjät ry:n mukaan sidosyksiköiden käyttö on aiemmin suosinut suuria, julkisen sektorin kontrolloimia toimijoita, mikä on heikentänyt pk-yritysten asemaa. Ehdotettu muutos pakottaisi hankintayksiköt kilpailuttamaan aiemmin suoraan sidosyksiköiltä hankitut palvelut, mikä avaisi uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille osallistua tarjouskilpailuihin.
Monet lausunnon antaneista kunnista ja kaupungeista sekä hyvinvointialueista, kuten Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueet sekä Suomen Kuntaliitto ry, kannattivat esityksen yleisiä tavoitteita säästöjen saamisesta ja kilpailun lisäämisestä. Useimmat lausunnon antaneista hankintayksiköistä, kuten kunnat, kaupungit ja hyvinvointialueet, vastustavat 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimusta pitäen sitä liian tiukkana ja epäoikeudenmukaisena.
Heidän mielestään sidosyksiköiden kautta järjestetty yhteistyö on tuonut merkittäviä etuja, kuten volyymihyödyt ja osaamisen keskittäminen. Nämä lausunnonantajat esittävät, että vähimmäisomistusosuusvaatimusta ei tulisi soveltaa tilanteissa, joissa hankintayksikkö käyttää sidosyksikköön merkittävää määräysvaltaa yhdessä omistajansa kanssa. Tällöin hyvinvointiyhtymä ja sen jäseninä olevat hyvinvointialueet voisivat käyttää yhteisiä resursseja jatkossakin ja saada näin kustannushyötyä.
Sidosyksiköiden 10 prosentin vähimmäisomistusosuutta koskevaa ehdotusta vastustaa valtaosa lausunnon antaneista hyvinvointialueista, kunnista ja kaupungeista kattaen niin pienet kunnat, kuten Rautalammin, keskisuuret kaupungit, kuten Porin, kuin suuremmatkin kaupungit kuten Kuopion sekä Suomen Kuntaliitto ry:n. Näiden lausunnonantajien näkemyksen mukaan hallitusohjelman tavoitteet kilpailun lisäämisestä ja säästöjen saavuttamisesta eivät toteudu ehdotetun sidosyksiköiden omistusta koskevan muutoksen kautta etenkään pienissä kunnissa.
Lausunnonantajat pitävät sääntelyä epärealistisena, haitallisena ja käytännössä toteuttamiskelvottomana. Ehdotuksen nähdään uhkaavan vakavasti kuntien kykyä hoitaa lakisääteisiä tehtäviään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, heikentävän toimivia yhteistyörakenteita ja aiheuttavan merkittäviä kustannuksia. Myös monet ministeriöt, kuten valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä puolustusministeriö arvioivat, että ehdotus lisää julkisen sektorin kustannuksia ja hallinnollista taakkaa sekä vähentää hankintatoimen tehokkuutta.
Ehdotusta vastustavien lausunnonantajien näkemyksen mukaan nykyinen sidosyksikkömalli on Suomessa yleinen, toimivaksi ja tehokkaaksi koettu tapa järjestää kuntien ja hyvinvointialueiden palveluita ja yhteistyötä mahdollistaen resurssien yhdistämisen, osaamisen keskittämisen sekä skaalaetujen hyödyntämisen (ns. maan tapa). Lausunnoissa tuodaan esille, että ehdotettu kymmenen prosentin raja rikkoisi nämä toimivat rakenteet ja estäisi erityisesti pienten ja keskisuurten kuntien osallistumisen yhteisiin yhtiöihin. Muutoksen seurauksena maakunnallinen ja seudullinen yhteistyö vaikeutuisi merkittävästi, ja monien valtakunnallisten kuntaomisteisten, kuten IT-, hankinta- tai taloushallinnon palveluita tarjoavien yhtiöiden, toiminta nykymuodossaan kävisi käytännössä mahdottomaksi. Koko TEMin lausuntoyhteenvedon pääset lukemaan tästä
Rasmus Roiha on Software Finland ry:n toimitusjohtaja, sarjayrittäjä ja vaikuttaja ohjelmistoalalla. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus ICT‑alalta ja hän on ollut perustamassa sekä kehittämässä useita ohjelmistoyrityksiä. Roiha on toistuvasti nähty Suomen IT-alan vaikutusvaltaisimpien joukossa ja vuonna 2016 valittu vuoden Tivi‑vaikuttajaksi. Roihan johtama Software Finland ry edustaa yli 600 alan yritystä ja toimii aktiivisesti yhteiskunnan digitalisaation, kansainvälisen ohjelmistoliiketoiminnan, osaamisen kehittämisen ja tasa-arvon edistämisen parissa.
***
Software Finlandin Fair Play -työryhmä ajaa avoimesti toimivaa digiajan markkinaa yrityksille ja tuo sen etuja esiin niin julkishallinnon kuin kansalaisten näkökulmasta. Fair Play -työryhmä käsittelee yhteiskunnan toimintoja, jotka ovat tai joiden tulisi olla markkinaehtoisia. Tavoitteenamme on kaikille ohjelmistoyrityksille hyvät ja yhtäläiset mahdollisuudet menestyä kilpailussa. Seuraamme alan kehitystä ja lainsäädäntöä, teemme niihin liittyviä aloitteita ja esityksiä, valmistelemme lausuntoja sekä teemme julkisia kannanottoja tarpeen mukaan.
