Toimivat JIT-ehdot vaativat oikeaa soveltamista
Software Finland katsoo, että JIT 2025 on toimiva perusta. Jatkokehityksessä painopisteen tulee olla ehtojen soveltamisessa ja markkinoiden muutoksissa.
Software Finland oli vuonna 2025 aktiivisesti mukana julkisten IT-hankintojen yleisten sopimusehtojen (JIT) uudistamisessa. Päivitystyön yhteydessä ehtoihin tehtiin useita parannuksia, kuten:
Ehdot on nyt saatu uudelleenarviointiin käytön perusteella ja yhdistys on jättänyt JIT-ehdoista lausuntonsa. Software Finland katsoo, että yleisten ehtojen ja hankintakohtaisten erityisehtojen kokonaisuus on selkeä ja tarkoituksenmukainen. IPR-oikeuksia koskevaa ohjeistusta tulisi kuitenkin edelleen selkeyttää. Lisäksi uuden erityisehtoliitteen laatimista pilvi-infrapalveluille (IaaS ja PaaS) on arvioitava, kuten myös ehtomuutosten vaikutuksia markkinoiden toimivuuteen.
Pidämme tärkeänä, että ehtomuutosten vaikutuksia markkinoiden toimivuuteen, kilpailuun ja yritysten mahdollisuuksiin osallistua julkisiin hankintoihin tullaan arvioimaan systemaattisesti.
Vakioehdoilla on julkisissa IT-hankinnoissa merkittävä markkinaa ohjaava vaikutus, sillä hankintojen yhteydessä ehtoja neuvotellaan vain harvoin. Siksi uusien velvoitteiden, vastuiden ja hallinnollisten vaatimusten vaikutuksia tulisi arvioida myös pk-yritysten, kasvuyritysten sekä ohjelmistotuotteita ja pilvipalveluita tarjoavien yritysten näkökulmasta.
Käytännössä markkinoilla esiintyy edelleen tilanteita, joissa erityisehtoja käytetään tarkoitukseensa nähden epäjohdonmukaisesti tai useita erityisehtoja yhdistellään ilman selkeää perustetta, joka aiheuttaa epävarmuutta sekä hankintayksiköille että toimittajille.
Kokemuksemme mukaan myös asiantuntijaresurssien hankintaan käytetään siihen huonosti soveltuvia konsultointi- tai palveluehtoja. Siksi käyttöohjeistuksessa tulisi nykyistä selkeämmin ohjata hankintayksiköitä valitsemaan oikeat erityisehdot hankinnan tosiasiallisen luonteen perusteella.
Monissa tilanteissa tehokkain tapa kehittää JIT-kokonaisuutta onkin nimenomaan ehtojen soveltamista tukevien ohjeiden, esimerkkien ja koulutuksen kehittäminen. Käytännössä monet markkinoilla havaitut ongelmat liittyvät ehtojen tulkintaan ja oikean erityisehdon valintaan eikä niinkään siihen, että ehdoista puuttuisi sisältöä. Katsomme kuitenkin, että erityisehtoliitteen laatimista pilvi-infrastruktuuri-, alusta- ja kapasiteettipalveluille (IaaS-, PaaS-, hybridipilvi- ja kapasiteetti palveluna -ratkaisut) on syytä arvioida.
Nykyinen JIT 2025 Palvelut verkon kautta -liite soveltuu erityisesti SaaS-palveluihin, mutta infrastruktuuri- ja alustapalveluihin liittyy erityiskysymyksiä, jotka poikkeavat sovellus- ja SaaS-palveluista merkittävästi. Näitä ovat esimerkiksi kulutusperusteinen hinnoittelu, kapasiteetin hallinta, monitasoiset palveluketjut, alihankkijarakenteet, datan sijainti, palvelun jatkuvuus sekä palvelusta irtautuminen.
Mahdollisen uuden erityisehtoliitteen valmistelussa tulee kuitenkin huolehtia siitä, että ehdot ovat yhteensopivia markkinoilla vakiintuneiden ja kansainvälisten pilvipalveluiden toimintamallien kanssa. Ehtojen ei tule muodostaa toimittajille poikkeuksellista velvoitekehystä, joka vaikeuttaisi pilvipalveluiden tarjoamista julkiselle sektorille.
Pidämme myös tärkeänä, että JIT-ehtojen jatkokehityksessä huomioidaan nykyiset ohjelmisto-, pilvi- ja alustapalveluiden toimitusmallit. Monet palvelut rakentuvat laajoihin palvelu- ja alihankintaketjuihin, joiden hallinta poikkeaa perinteisistä projektitoimituksista. Sopimusehtojen tulisi mahdollistaa tällaiset toimintamallit ilman tarpeetonta hallinnollista taakkaa samalla kun tilaajan perustellut tiedonsaanti- ja valvontatarpeet turvataan.
Software Finland katsoo myös, että IPR-oikeuksia koskevaa ohjeistusta tulisi selkeyttää. Tasapainoinen IPR-malli tukee ohjelmistojen tuotteistamista, ratkaisujen jatkokehitystä sekä julkisissa hankkeissa syntyvien innovaatioiden laajempaa hyödyntämistä myös muissa asiakkuuksissa.
Pidämme erittäin tärkeänä, että JIT-ehdoissa säilytetään jatkossakin selkeä tasapaino tilaajan käyttöoikeuksien ja toimittajan immateriaalioikeuksien välillä. Tilaajalle tulee turvata riittävän laajat käyttö-, ylläpito-, jatkokehitys- ja hyödyntämisoikeudet hankinnan kohteeseen, mutta samalla toimittajan oikeuksien omaan teknologiaan, ohjelmistokomponentteihin, alustoihin, menetelmiin ja osaamiseen tulee säilyä toimittajalla.
Ohjelmistoalan kasvu ja kansainvälistyminen perustuvat pitkälti siihen, että yritykset voivat hyödyntää samaa teknologiaa ja ratkaisuja useissa asiakkuuksissa. Siksi julkisissa hankinnoissa tulisi välttää tilanteita, joissa toimittajan keskeiset IPR-oikeudet siirtyvät tai käytännössä menettävät merkityksensä yksittäisen asiakasprojektin seurauksena.
Yhdistyksemme näkemys on, että JIT-ehtojen kehitystyössä tulisi ensisijaisen painopisteen olla ehtojen oikean soveltamisen tukemisessa, IPR-oikeuksia käsittelevän ohjeistuksen selkiyttömisessä, markkinoiden muutosten huomioimisessa sekä pilvi-, alusta- ja tekoälypalveluiden erityispiirteiden tunnistamisessa sen sijaan, että ehtokokonaisuuteen lisätään jatkuvasti uusia velvoitteita ja ehtorakenteita.
Korostamme, että tekoälypalveluiden mahdollisten uusien sopimusehtojen tulee perustua EU tekoälyasetuksen (AI Act) mukaiseen riskiperusteiseen lähestymistapaan. Sopimusehdoilla ei tulisi luoda sääntelyä laajempia tai päällekkäisiä velvoitteita, vaan niiden tulisi tukea olemassa olevan sääntelyn tarkoituksenmukaista soveltamista.
Rasmus Roiha on Software Finland ry:n toimitusjohtaja, sarjayrittäjä ja vaikuttaja ohjelmistoalalla. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus ICT‑alalta ja hän on ollut perustamassa sekä kehittämässä useita ohjelmistoyrityksiä. Roiha on toistuvasti nähty Suomen IT-alan vaikutusvaltaisimpien joukossa ja vuonna 2016 valittu vuoden Tivi‑vaikuttajaksi. Roihan johtama Software Finland ry edustaa yli 600 alan yritystä ja toimii aktiivisesti yhteiskunnan digitalisaation, kansainvälisen ohjelmistoliiketoiminnan, osaamisen kehittämisen ja tasa-arvon edistämisen parissa.
